Super-neitsytsyntymä katolilaisuudessa ja idän ortodoksisuudessa

Tässä artikkelissa termiä "super-neitsytsyntymä" käytetään kuvaamaan tapaa, jolla katolilaisuus ja idän ortodoksisuus menevät raamatullisen opin (jonka mukaan Jeesus Kristus syntyi neitsyestä) ylitse ("super") ja opettavat, että Maria pysyi fyysisesti neitsyenä, jopa Jeesuksen synnytettyään.

Tämä on Marian ainainen neitsyys -opin erityinen piirre, joka opettaa, että Marian neitsyys säilyi ehjänä jopa Jeesuksen Kristuksen synnyttämisen jälkeen.

Idän ortodoksisuudessa tämän opin voi nähdä universaalisti hyväksytyssä Jerusalemin synodissa:

Jerusalemin synodi (1672 jKr.) - Dekreetti 7

Me uskomme, että Jumalan Poika, Jeesus Kristus, tyhjensi itsensä eli otti omaan persoonaansa ihmislihan, sikiäytyen Pyhästä Hengestä ikuisesti neitsyen Marian kohdussa; ja ihmiseksi tultuaan syntyi, aiheuttamatta äidilleen lihan mukaista kipua tai synnytystuskia tai vahingoittamatta hänen neitsyyttään, kärsi, tuli haudatuksi, nousi ylös kirkkaudessa kolmantena päivänä Pyhien Kirjoitusten mukaan, nousi taivaisiin ja istui Isän Jumalan oikealla puolella. Häntä me myös odotamme tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Katolilaisuudessa tätä oppia opetetaan Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa (1962-65 jKr.), ja se toistetaan yleismaailmallisessa katekismuksessa:

Vatikaani 2 - Lumen Gentium

57. Äidin yhteys Poikaansa tämän pelastustyössä käy ilmi Jeesuksen neitseellisestä sikiämishetkestä lähtien aina hänen kuolemaansa asti. Ensinnäkin, kun Maria kiireesti lähti tervehtimään Elisabetia, tämä nimitti häntä tervehdyssanoissaan siunatuksi, koska hän oli uskonut luvattuun pelastukseen, ja edelläkävijä hypähti äitinsä kohdussa (vrt. Luuk. 1:41-45). Kristuksen syntyessä Jumalan äiti täynnä riemua esitti paimenille ja tietäjille Poikansa, esikoisensa, joka ei ollut vähentänyt hänen neitseellistä koskemattomuuttaan, vaan päinvastoin pyhittänyt sen.

Katolisen kirkon katekismus 499

499. Kun kirkko alkoi uskossaan käsittää Marian neitseellisen äitiyden syvemmin, se johti kirkon tunnustamaan, että Maria pysyi aina todellisesti neitseenä, myös ihmiseksitulleen Jumalan Sanan syntymässä. Syntymällään hänen poikansa ”ei ollut vähentänyt hänen neitseellistä koskemattomuuttaan, vaan päinvastoin pyhittänyt sen”. Kirkon liturgia ylistää Mariaa ”ainaisena Neitsyenä” (semper Virgo; Aeiparthenos).

Katolisen kirkon katekismus 510

510. Maria ”on pysynyt neitsyenä Poikansa sikiämisessä, neitsyenä Pojan syntyessä, neitsyenä häntä hoivatessaan, neitsyenä ravitessaan häntä povellaan, ainaisena neitsyenä”. Hän on koko olemukseltaan ”Herran palvelijatar” (Luuk. 1:38).

Näin ollen on varsin merkillepantavaa, että pelkästään usko siihen, että Maria synnytti Jeesuksen tavallisella tavalla – siten, että hän kulki synnytyskanavan läpi kuten lapsi normaalisti syntyy – edellyttää protestanttista näkemystä. Roomalaiskatolinen kirkko ja Idän ortodoksinen kirkko eivät kumpikaan salli jäsentensä uskoa siihen, että Jeesus syntyi Mariasta normaalilla tavalla, vaan ne väittävät synnytyksessä tapahtuneen ihmeen, jota Raamatun teksti ei missään mainitse tai implikoi.

Molemmat perinteet ovat korottaneet Marian niin epäraamatulliseen asemaan (ks. laaja dokumentaatio täältä), että ne ovat menneet jopa pidemmälle kuin Jumalan Mariassa toteuttama ihme – neitseestä syntyminen – ja väittävät käytännössä, ettei Maria todellisuudessa synnyttänyt Jeesusta. Lapsi ei voi syntyä naisesta rikkomatta tämän immenkalvoa, minkä tämä oppi nimenomaisesti kiistää. Tämän vuoksi Jeesuksen ruumis ei olisi voinut kulkea Marian synnytyskanavan läpi. Sen sijaan Jumala olisi jollakin tavoin saattanut Herran ruumiin kulkemaan sen läpi. Tällainen käsitys on Raamatulle vieras, sillä Jeesuksen syntymästä puhuttaessa Raamattu ei missään kohdassa anna ymmärtää mitään tämänkaltaista tapahtuneen (Matt. 1:25; Luuk. 2:7; Gal. 4:4).

Raamatullinen argumentaatio

Tämän opin raamatullinen perustelu perustuu Jesajan kirjan 66. luvun jakeeseen 7:

Jesaja 66:6-13

6 Kohiseva ääni kaupungista! Ääni temppelistä! Herran ääni: hän maksaa palkan vihollisilleen!

7 Ennen kuin Siion tuntee kipuja, hän synnyttää. Ennen kuin hänelle tulevat tuskat, hän saa poikalapsen.

8 Kuka on sellaista kuullut, kuka sellaista nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tai synnytetäänkö kansa yhdellä kerralla? Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa.

9 Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää, sanoo Herra, tai minäkö, joka saatan synnyttämään, sulkisin kohdun?

10 Iloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hänestä kaikki, jotka häntä rakastatte. Iloitsemalla iloitkaa hänen kanssaan, te, jotka olette surreet hänen tähtensä,

11 että imisitte ja tulisitte ravituiksi hänen lohdutuksensa rinnoista, että joisitte ja virkistyisitte hänen kunniansa runsaudesta.

12 Sillä näin sanoo Herra: Ohjaan hänen luokseen rauhan kuin virran ja kansojen kunnian kuin tulvivan joen. Te imette, kainalossa teitä kannetaan, ja polvilla pitäen teitä hyväillään.

13 Niin kuin mies lohduttaa äitiään, niin minä lohdutan teitä, ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.

Jakeessa 7 sanotaan: "Ennen kuin Siion tuntee kipuja, hän synnyttää. Ennen kuin hänelle tulevat tuskat, hän saa poikalapsen". Tämä saman asian toistaminen tauon jälkeen, hieman eri sanamuodossa, on erittäin yleistä Raamatun runollisissa kohdissa, ja siinä sanotaan, että syntymä tapahtui erittäin nopeasti. Tässä kohdassa "hän" viittaa "Siioniin" ("Jerusalemiin"), joka synnyttää "lapsia" monikossa ja "kansan" (jae 8). Jakeen 8 maininta Siionin "kivuista" tarkoittaa, että jakeessa 7 käytetään hyperbolaa välittämään ajatus erittäin nopeasta syntymästä, joka on niin nopea, että on kuin ei olisi aikaa synnytyskivuille.

Näissä jakeissa mainitaan "synnytyskivut" ja "lapset" monikkomuodossa, ja puhutaan Jerusalemista, johon Mariaa ei koskaan rinnasteta missään raamatunkohdassa, ja erityisesti jakeen 12 valossa se viittaa  kaupunkiin tai Israelin kansakuntaan kokonaisuutena, eikä yksittäiseen henkilöön.

Lisäksi roomalaiskatolisessa ajattelussa tämän kivuttoman synnytyksen katsotaan johtuneen siitä, ettei Maria perinyt perisyntiä ja vältti siten Eevalle 1. Mooseksen kirjan 3:16:ssa langetetun kirouksen: "Kivulla sinun on synnytettävä lapset". Naisen immenkalvon rikkoutumisella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Eedenin puutarhassa langetetun kirouksen kanssa, sillä myös kaikki naiset ennen syntiinlankeemusta olisivat synnyttäneet synnytyskanavan kautta, mikä olisi rikkonut heidän immenkalvonsa, jos se olisi yhä ollut ehjä hedelmöittymisen jälkeen. Tämä oppi menee pidemmälle kuin pelkkä väite, että nainen synnytti ilman synnytyskipuja, jotka ovat juuri niitä kipuja, joista Jesaja 66:7 puhuu. Mutta vaikka myönnettäisiin, että kyseinen raamatunkohta soveltuu Mariaan (mitä se ei tee) ja että se tarkoittaa Marian olleen täysin kivuton synnyttäessään Jeesuksen (mitä se ei tarkoita), Jumala olisi voinut aivan hyvin tehdä Marian immenkalvon rikkoutumisesta kivuttoman. Tämä raamatunkohta ei, vaikka kaikki nämä myönnytykset tehtäisiin, johda päätelmään super-neitsytsyntymästä.

Lopuksi on syytä huomata, että koska katolilaisuuden ja ortodoksisuuden Maria-keskeiselle korostukselle löytyy niin vähän raamatullista tukea, näyttää siltä, että mitä tahansa jaetta, jossa mainitaan synnyttävä nainen, voidaan soveltaa Mariaan, vaikka asiayhteys sen estäisi. Tässä, Jesajan 66:7:ssä, naisen väitetään synnyttävän ilman synnytystuskia. Ilmestyskirjan 12:1-2:ssa taas kuvataan nainen, joka "oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan", mutta myös tämä kohta liitetään katolisuudessa toistuvasti Mariaan (esim. paavi Pius X, Ad Diem Illum Laetissimum 24; paavi Pius XII, Munificentissimus Deus 27 jne.). Vaikka kumpikaan kohta ei asiayhteydessään voi viitata Mariaan, ja vaikka toisessa kohdassa naisella väitetään olevan synnytystuskaton synnytys, kun taas toisessa hän kärsii synnytystuskista, silti väitetään, että molemmat kohdat viittaavat Mariaan. Asiayhteydellä ei todellisuudessa ole heille kovin paljon merkitystä, kunhan he voivat käyttää kohtaa  Marian korottamiseen.

Opin Raamatun ulkopuoliset lähteet

Jaakobin protoevankeliumia pidetään tämän opin ensisijaisena lähteenä. Myöhemmät sukupolvet pyrkivät myöhemmin lukemaan tämän opin takaisin Raamattuun, kuten edellä on käsitelty. Tämän teksti, joka on vastuussa myös Idän ortodoksisuuden opista, jonka mukaan Maria asui kaikkeinpyhimmässä, tiedetään olevan varhainen, koska Origenes (185-253 jKr.) viittaa johonkin versioon siitä (Origen, Commentary on Matthew, kirja 10, luku 17).

Tekstissä Salome ei usko, että Maria on synnyttänyt neitsyenä. Hänen kuvataan plagioivan – tai pikemminkin rienaavasti parodioivan – epäilevää Tuomasta (Joh. 20:25–27), kun hän sanoo, ettei usko ennen kuin tutkii Marian itse:

Jaakobin protoevankeliumi, luvut 19b-20a

19b Ja minä sanoin hänelle: ’Se on Maria, jota ruokittiin Herran temppelissä, ja minä sain hänet vaimokseni arvalla, ja hän ei ole vaimoni vaan hän on hedelmöittynyt Pyhän Hengen kautta.’ Ja kätilö sanoi hänelle: ’Onko tämä totuus?’ Ja Joosef sanoi hänelle: ’Tule tänne ja näe.’ Ja kätilö meni hänen kanssaan. Ja he seisoivat luolan paikalla, ja katso, kirkas pilvi peitti luolan. Ja kätilö sanoi: ’Minun sieluni on kirkastettu tänä päivänä, koska minun silmäni ovat nähneet ihmeellisiä asioita, sillä pelastus on syntynyt Israelille.’ Ja heti se pilvi vetäytyi luolalta ja suuri valo ilmaantui luolaan niin, etteivät silmämme voineet kestää sitä. Ja vähän kerrallaan tuo valo vetäytyi, kunnes lapsi oli ilmestynyt, ja se meni otti äitinsä Marian rinnan. Ja kätilö huusi ääneen ja sanoi: ’Suuri minulle tänään on tämä päivä, tässä olen nähnyt suuren näyn!’ Ja kätilö lähti luolalta ja Salome tapasi hänet. Ja hän sanoi hänelle: ’Salome, Salome, minulla on uusi näky kerrottavana sinulle! Neitsyt on synnyttänyt, jota hänen luontonsa ei sallisi.’ Ja Salome sanoi: ’Niin kuin Herra, minun Jumalani elää, jos en koettele ja todista hänen luontoaan, minä en usko, että neitsyt on synnyttänyt.’

20a Ja kätilö meni sisään ja sanoi Marialle: ’Valmistaudu, sillä se kiista ei ole pieni, mikä on noussut sinuun liittyen.’ Ja Salome koetteli ja huusi ja sanoi: ’Voi minun pahuuttani ja epäuskoani, koska olen kiusannut elävää Jumalaa, ja katso, minun käteni irtoaa minusta tulessa!

Jaakobin protoevankeliumin lisäksi tämän opin uskotaan saaneen vaikutteita myös Jesajan taivaaseenastumisen kertomuksesta, joka on ajoitettu vaihtelevasti ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle jKr.

Siinä Jeesus yksinkertaisesti ilmestyy Marian ulkopuolelle ilman minkäänlaista syntymäprosessia, kun Maria ja Joosef ovat kotona eräänä päivänä:

Jesajan taivaaseenastuminen

5 Eikä hän lähestynyt Mariaa, vaan piti häntä kuin pyhänä, neitsyenä, vaikka hän oli raskaana.

6 Eikä hän elänyt hänen kanssaan kahteen kuukauteen.

7 Ja kahden kuukauden kuluttua, kun Joosef oli talossaan, ja Maria, hänen vaimonsa, molemmat kuitenkin yksin,

8 tapahtui heidän siellä ollessaan, että Maria katsahti silmillään ja näki vauvan ja hän hämmästyi.

9 Ja sen jälkeen, kun hän oli hämmästynyt, hänen kohtunsa havaittiin olevan niin kuin aikaisemmin – ennen kuin hän oli hedelmöittynyt.

10 Ja kun hänen aviomiehensä Joosef sanoi hänelle: “Mikä on sinut hämmästyttänyt?”, hänen silmänsä aukesivat, ja hän näki sen lapsen, ja ylisti Jumalaa, sillä Jumala oli tullut hänen osaansa.

11 Ja heidän luokseen tuli ääni: “Älkää kertoko tätä näkyä kenellekään.”

12 Ja sitä kertomusta liittyen siihen lapseen, kuulutettiin ympäri Beetlehemiä.

13 Jotkut sanoivat: “Neitsyt Maria on kantanut lapsen, kaksi kuukautta ennen naimisiin menoaan.”

14 Ja monet sanoivat: “Ei hän ole synnyttänyt, eikä ole kätilö mennyt hänen luokseen, eikä ole synnytystuskien huutoja kuulunut.” Ja kaikki heidät sokaistiin Hänen kunnioittamisestaan, ja he kaikki tiesivät Hänet, mutta eivät tienneet, mistä Hän oli.

Näistä kahdesta lähteestä on huomioitava muutama asia:

• Kertomukset ovat täysin ristiriidassa keskenään. Jaakobin protoevankeliumin mukaan Jeesus ilmestyi valonvälähdyksestä luolassa Betlehemissä kätilöiden ollessa läsnä. Jesajan taivaaseenastumisen mukaan Jeesus puolestaan ilmestyi yllättäen silmänräpäyksessä Marian ulkopuolelle Joosefin talossa Betlehemissä, Marian ja Joosefin ollessa kahden. Väite siitä, että Joosefilla oli talo Betlehemissä, tekee myös Luuk. 2:7:n kertomuksesta järjetttömän.
• Jaakobin protoevankeliumi on pseudepigrafinen eli väärän tekijän nimissä kirjoitettu teos ja lapsellista mielikuvituksen tuotetta. Siinä Maria kuvataan ihmeellisesti syntyneenä, minkä jälkeen Israelin neitsyiden ja Jerusalemin toisen temppelin papin kerrotaan ottavan hänet vastaan lapsena temppelissä. Kolmivuotiaana hänen kerrotaan tanssivan temppelin alttarin kolmannella portaalla (luku 7). Tämän jälkeen hänen kerrotaan elävän, kuten edellä mainitussa artikkelissa kerrottiin, koko lapsuutensa kaikkeinpyhimmässä, missä Taivaan enkelit ruokkivat häntä (luvut 8, 13 ja 15). Kyseessä on teksti, jonka perustarkoituksena on korottaa Mariaa keksimällä hänen elämästään kuvitteellisia ja mahdottomia kertomuksia.
• Jesajan taivaaseenastuminen on niin ikään selvä väärennös. Se väittää, että Jesajalle näytettiin näyssä kaikki nämä tapahtumat, jopa Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus, ja että hän kertoi niistä kuningas Hiskialle. Erityisen gnostilaisena piirteenä siinä on, että jostakin syystä "Jesaja laittoi hänet (Hiskian) vannomaan, ettei kertoisi sitä Israelin kansalle, eikä antaisi näitä sanoja yhdenkään miehen kirjoitettavaksi" (Jesajan taivaaseenastuminen 11:39).

Lopuksi, Salomonin oodit, ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle jKr. ajoitettu teksti, sisältää kohdan, joka viittaa Messiaan kivuttomaan syntymään, ja se on puettu todella omituisiin lausuntoihin:

Salomonin oodit - Oodi 19

1 Minulle tarjottiin maljallinen maitoa, ja minä join sen Herran hyvyyden suloisuudessa.

2 Poika on malja, ja Isä on Hän, jota lypsettiin; ja Pyhä Henki on Hän, joka lypsi Hänet.

3 Sillä Hänen rintansa olivat täynnä, eikä ollut sopivaa, että Hänen maitonsa olisi vuotanut hukkaan.

4 Pyhä Henki avasi povensa ja sekoitti Isän kahden rinnan maidon.

5 Sitten Hän antoi tämän sekoituksen sukupolvelle heidän sitä tietämättään, ja ne, jotka ovat sen vastaanottaneet, ovat oikean käden täydellisyydessä.

6 Neitsyen kohtu otti sen vastaan, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti.

7 Niin Neitsyestä tuli äiti, täynnä suuria armoja.

8 Ja hän ponnisteli ja synnytti Pojan ilman kipua, sillä se ei tapahtunut ilman tarkoitusta.

9 Ja hän ei tarvinnut kätilöä, sillä Hän saattoi hänet synnyttämään.

10 Hän synnytti kuin väkevä mies halulla, ja hän synnytti ilmestymisen mukaisesti, ja hän sai osakseen Suuren Voiman mukaisesti.

11 Ja hän rakasti lunastuksella, varjeli hyvyydellä ja julisti suuruudella. Halleluja.

Yllä oleva on outo kuvaus Isästä, jota feminiinisillä pronomineilla ("She" ja "Her") kuvailtu Pyhä Henki "lypsää". Koska tällä Marian ainainen neitsyys -opilla ei ole lainkaan raamatullisia perusteita, sen kannattajilla on käytettävissään vain tällaisia tekstejä. He käyttävät samoja taktiikoita, joita muslimit käyttävät yrittäessään puolustaa Koraaniin päätyneitä pseudepigrafisia kertomuksia sanomalla, että nämä dokumentit, vaikka ne ovatkin harhaoppisia, edustavat aitoa perinnettä niissä kohdissa, jotka heidän on hyväksyttävä. Tätä ad hoc -hypoteesia ei voida kumota, ja sitä voidaan käyttää oikeuttamaan kirjaimellisesti minkä tahansa väitteen uskominen mistä tahansa historian väärennetystä asiakirjasta.

Ja toistaakseni: vaikka myönnettäisiin, että Marialla oli täysin kivuton synnytys, ei ole mitään syytä uskoa, että Marian immenkalvo olisi säilynyt ehjänä, sillä Jumala olisi voinut tehdä immenkalvon rikkoutumisen kivuttomaksi aivan kuten Hän olisi tehnyt kaiken muunkin synnytykseen liittyvän, mikä tavallisesti aiheuttaa kipua, kivuttomaksi. Pelkkä pseudepigrafisessa kirjassa, kuten Salominin oodeissa, esiintyvä toteamus siitä, että synnytys oli kivuton, ei ole todiste. Raamatusta pitäisi löytyä jotakin sellaista kuin Jaakobin protoevankeliumissa tai Jesajan taivaaseenastumisessa, joissa Maria ei todellisuudessa synnyttänyt Jeesusta synnytyskanavansa kautta, jotta voitaisiin tukea oppia niin sanotusta super-neitsytsyntymästä.

Johtopäätös

Epäraamatullinen oppi super-neitsytsyntymästä näyttää saaneen alkunsa väärennetyistä, heterodoksisista kirjoituksista, jotka oli laadittu Marian korottamiseksi ja hänen neitsyytensä puolustamiseksi juutalaisia ja pakanallisia vastaväitteitä vastaan. Nämä kirjoitukset laadittiin kauan sen jälkeen, kun ne henkilöt, joiden nimiin ne kirjoitettiin, olivat jo kuolleet. Tästä huolimatta Roomalaiskatolinen kirkko ja Idän ortodoksinen kirkko sitovat tämän opin jäsentensä omaantuntoon erehtymättömänä oppina.

Tämä kirjoitus on (muutomia pieniä muokkauksia lukuunottamatta) käännetty tästä artikkelista. Kirjoituksessa siteeratut Raamatun jakeet ovat STLK:n vuoden 2017 käännöksestä.

Koraani sekoittaa Marian ja Mirjamin

Raamatullinen konteksti

Ennen kuin tarkastelemme, mitä Koraani sanoo Jeesuksen äidistä Mariasta ja Mooseksen sisaresta Mirjamista, on hyödyllistä tarkastella, mitä Raamattu sanoo kyseisistä henkilöistä.

Vanhassa Testamentissa Amram on Mooseksen, Mirjamin ja Aaronin isä (2. Moos. 6:20, 15:20). Hän on sivuhenkilö, jonka elämästä emme tiedä juuri mitään. Hän on kuuluisa vain siitä, että hän oli Mooseksen, Aaronin ja Mirjamin isä, joilla kullakin oli merkittävä rooli 2. Mooseksen kirjassa.

Uudessa Testamentissa Jeesuksen äiti Maria polveutuu Juudasta (Luuk. 3:26, Hepr. 7:14). Hänellä on serkku nimeltä Elisabet (Luuk. 1:36). Elisabetin aviomies on pappi nimeltä Sakarias. Heidän poikansa on Johannes Kastaja (Luuk. 1).

Koraanin sekoitus

Seuraavassa Koraanin 19. Suuran kohdassa Maria palaa aavikolta Jeesuksen kanssa perheensä luo synnytettyään Jeesuksen:

Suura 19:27-28

27 Sitten hän palasi kansansa luokse kantaen lastaan. He huudahtivat: »Oi Maria, totisesti sinä olet tehnyt sangen pahasti.
28 Oi Aaronin sisar, sinun isäsi ei ollut kelvoton mies eikä äitisi huono nainen.»

Huomaa, että Jeesuksen äitiä Mariaa kutsutaan "Aaronin sisareksi". Raamatusta tai kymmenistätuhansista Muhammedia edeltäneistä varhaiskristillisistä kirjoituksista – joissa Mariaa, Jeesuksen äitiä, käsitellään tuhansia kertoja – ei löydy mitään todisteita siitä, että Jeesuksen äidillä Marialla olisi ollut veli nimeltä "Aaron" tai että häntä olisi koskaan kutsuttu "Aaronin sisareksi".

Kuten kuitenkin edellä mainittiin, Raamatussa on hyvin kuuluisa "Maria", jolla on veli nimeltä "Aaron" – Mooseksen sisar ja Amramin tytär. Englanniksi kutsumme tätä Mariaa "Miriamiksi", vaikka monissa kielissä se on sama nimi. Arabia on yksi kielistä, joissa nimet ovat identtiset (Maryam), ja koska Muhammed hädin tuskin tiesi mitään Raamatusta, hän sekoitti heidät.

Tämä käy selvemmäksi, kun tarkastelemme tätä 3. suuran kohtaa:

Suura 3:33-39 

33 Katso, Jumala on yli kaikkien kansojen valinnut Aadamin ja Nooan, Aabrahamin suvun ja Imraanin suvun

34 toinen toisensa jälkeläisinä, koska toinen polveutuu toisesta. Jumala on kuuleva, tietävä.

35 Entä kun Imraanin vaimo sanoi: »Herra, minä olen Sinulle luvannut ja kokonaan pyhittänyt, minkä kohdussani kannan; ota se siis vastaan minulta. Sinä olet totisesti kuuleva, tietävä».

36 Ja kun hän oli synnyttänyt, sanoi hän: »Herra, katso, olen synnyttänyt tyttölapsen» - ja Jumalahan tiesi parhaiten, minkä hän oli synnyttänyt, sillä miespuolinen ei ole sama kuin naispuolinen lapsi - »ja olen antanut hänelle nimen Maria ja minä asetan hänet ja hänen jälkeläisensä Sinun suojelukseesi, varjele heitä kirotulta Saatanalta».

37 Niin vastaanotti hänen Herransa hänet (Marian) suosiollisesti ja antoi hänen kasvaa ihanasti, uskoen hänet Sakarian huostaan; ja joka kerta kun Sakaria astui hänen luokseen pyhäkköön, havaitsi hän ruokaa hänen edessään ja sanoi: »Maria, mistä tämä tulee sinulle?» Hän vastasi: »Se tulee Jumalalta; Jumala huolehtii kenestä tahtoo, määrää panematta».

38 Siellä rukoili Sakaria Herraansa. Hän sanoi: »Herra, suo armostasi minulle siunattu perillinen! Sinä totisesti kuulet rukouksen.»

39 ja niin huusivat enkelit hänelle sinne, missä hän seisoi pyhäkössä rukoilemassa: »Jumala iloksesi ilmoittaa sinulle (syntyvän) Johanneksen, josta tulee Jumalan totisen sanan vahvistaja, suuri, pidättyväinen ja vanhurskas profeetta».

Tässä Jeesuksen äiti Maria kuvaillaan Imranin – joka Amranin arabiankielinen versio – tyttäreksi, ja hänet annetaan Sakariaalle, Johannes Kastajan isälle. Vaikka Johannes Kastaja ja Sakarias ovat varmasti Marian raamatullisia aikalaisia, raamatullisesta ja historiallisesta aineistosta ei löydy yhtään mainintaa "Imran"-nimisen henkilön suhteesta Mariaan, Jeesuksen äitiin. Itse asiassa Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien Jeesuksen Kristuksen sukuluettelot osoittavat, että Marian isän nimi oli "Heli", ja jotkut perimätiedot kutsuvat häntä "Joakimiksi".

Sen sijaan Raamatussa kuuluisa "Maria", joka oli "Imramin" tytär, oli Aaronin ja Mooseksen sisar Maria, joka eli 1 500 vuotta ennen Jeesuksen äiti Mariaa, Sakariasta ja Johannes Kastajaa. Muhammed kiistatta sekoitti nämä kaksi Mariaa.

Tämä virhe toistetaan suurassa 66:

Suura 66:12

Esikuvaksi tehtiin myös Maria, Imraanin tytär, joka säilytti puhtautensa ja jonka Me täytimme hengellämme. Hän uskoi Herran ja Hänen Pyhän kirjansa sanoihin, sillä hän kuului nöyrien joukkoon.

Mariaa kutsutaan myös "Imranin tyttäreksi" Sahih al-Bukharin teoksissa 3411, 3432-34, 3769, 5418, Sahih Muslimin teoksissa 2431, 2527c ja Jami at-Tirmidhin teoksissa 1834.

Muhammedin vastaus

Yksi Muhammadin seuralaisista kysyi tästä aiheesta Muhammedilta hänen eläessään, johon hän vastasi:

Sahih Muslim 2135
Mughira b. Shu'ba kertoi:
Kun tulin Najraniin, he (Najranin kristityt) kysyivät minulta: Luitko Koraanista "Oi Harunin sisar" (eli Hadrat Maryam), vaikka Mooses syntyi paljon ennen Jeesusta. Kun palasin Allahin lähettilään (ﷺ) luokse, kysyin häneltä siitä, jolloin hän sanoi: (Vanhan ajan ihmiset) antoivat (ihmisilleen) nimiä apostolien ja heitä edeltäneiden hurskaiden henkilöiden nimien mukaan.

Ensinnäkin on ymmärrettävä, että tämä on muslimien kanoninen vastaus tähän Koraanin virheeseen. Kukaan muu ei voi antaa mitään muuta selitystä, koska se olisi Muhammedin sanoja vastaan ​​väittämistä ja erilaisen tai Muhammedin "täydellistä" vastausta "paremman" vastauksen esittämistä.

Mitä Muhammed sitten sanoo? Hän sanoo, että pohjimmiltaan Jeesuksen äidillä Marialla, hänen isällään ja veljellään – josta ei ole edes olemassa Raamatun merkintöjä – oli samat nimet kuin Mooseksen perheellä, mikä oli tuolloin yleinen käytäntö.

Muhammed ja nykyajan muslimit odottavat siis ei-muslimien uskovan, että se tosiasia, että Jeesuksen äitiä Mariaa kutsuttiin "Aaronin sisareksi" ja että hänen isänsä oli "Imran", jäi jotenkin kokonaan pois Raamatun ja historian tiedoista, kunnes Muhammed kirjoitti Koraanin, jossa on jo eri Aaron, josta puhutaan näkyvästi (Aaron mainitaan Koraanissa noin 20 kertaa), jolla sattui olemaan myös sisar nimeltä Mirjam, jota ei kuitenkaan mainita Koraanissa ollenkaan. Mutta ei - tämä Aaron ei muslimien mukaan ole se Aaron, josta puhutaan Jeesuksen äidin Marian yhteydessä. Sen sijaan "Aaron" ja "Imram", jotka mainitaan suoraan Marian yhteydessä, ikään kuin he olisivat kuuluisia ja meidän pitäisi tietää heistä, ovat todellisuudessa kaksi satunnaista, merkityksetöntä henkilöä, joita ei ole mainittu missään historian tutkimuksessa ennen islamia, mutta joilla kuitenkin sattui olemaan täsmälleen samat nimet kuin kuuluisilla Raamatun henkilöillä, jotka liittyvät toiseen Mariaan (Mirjamiin).

Johtopäätös

Muhammed hämmentyi ja teki virheen, jonka saattoi tehdä vain joku, joka tunsi Raamatun todella huonosti – mikä sopii hänen profiiliinsa. Hän tunsi parhaimmillaankin vain suullisesti muutamia Vanhan Testamentin tärkeimpiä Raamatun kertomuksia. Hän ei ollut Jumalan lähettämä profeetta, vaan vallananastaja, joka pyrki kerämään itselleen suosiota esiintymällä Raamatun profeettojen seuraajana, vaikka hän ei tiennyt näistä juuri mitään – kuten tämä virhe osoittaa.

Muhammed teki samanlaisen virheen myös Saulin ja Gideonin kanssa, kuten tässä artikkelissa todistetaan.

Tämä artikkeli on (muutomia siihen tekemiäni muokkauksia lukuunottamatta) käännetty tästä artikkelista.

Maria asui kaikkein pyhimmässä? - Idän ortodoksisuuden raamatullisesti ja historiallisesti absurdi narratiivi

Perinteen alkuperä

Ortodoksien uskomus, jonka mukaan Maria ei ainoastaan asunut Jerusalemin temppelissä, vaan itse kaikkein pyhimmässä, liitetään yleisesti 200-luvun tekstiin, joka tunnetaan nimellä Jaakobin protoevankeliumi. Tämän apokryfisen tekstin tiedetään olevan varhainen, koska Origenes (185-253 jKr.) viittaa johonkin versioon siitä (Origen, Commentary on Matthew, kirja 10, luku 17).

Tämä teksti opettaa, että Marian vanhemmat toivat hänet Jerusalemin toiseen temppeliin 3-vuotiaana, ja että hän asui sitten temppelissä - nimenomaan kaikkein pyhimmässä - ja että enkelit ruokkivat häntä 12-vuotiaaksi asti:

Jaakobin protoevankeliumi 8:2-3 
2 Ja kun hän oli kaksitoista vuotta vanha, papit kokoontuivat sanoen: ’Katso, Mariasta on tullut kaksitoista vuotta vanha Herran temppelissä. Mitä me siis teemme hänelle, ettei hän saastuta Herran pyhäkköä?’ Ja he sanoivat ylipapille: ’Sinä vastaat Herran alttarista. Mene sinne ja rukoile häneen liittyen, ja mitä tahansa Herra sinulle paljastaa, se tehkäämme.’ 

3 Ja ylipappi otti alttarivaatteen kahdellatoista kellolla ja meni pyhistä pyhimpään ja rukoili häneen liittyen. Ja katso, Herran enkeli ilmestyi sanoen hänelle: ’Sakarias, Sakarias, mene ja kokoa yhteen ne kansasta, jotka ovat ilman vaimoa, ja tuokoon jokainen mies sauvan, ja kenelle Herra näyttää merkin, hänen vaimonsa hän tulee olemaan.

Jaakobin protoevankeliumi 13:2
2 Ja Joosef nousi säkkivaatteesta ja kutsui Marian ja sanoi hänelle: ’Oi sinä, josta Jumala piti huolta, miksi olet tehnyt tämän? Sinä olet unohtanut Herran, sinun Jumalasi. Miksi olet nöyryyttänyt sielusi, sinä, jota ruokittiin pyhistä pyhimmässä ja otit vastaan ruokaa enkelin kädestä?’

Jaakobin protoevankeliumi 15:3
3 Ja pappi sanoi: ’Maria, miksi olet tehnyt tämän, ja miksi olet nöyryyttänyt sielusi ja unohtanut Herran, sinun Jumalasi, sinä, jota ruokittiin pyhistä pyhimmässä ja sait ruokaa enkelin kädestä ja kuulit virret ja tanssit Herran edessä, miksi olet tehnyt tämän?’

Ortodoksinen kirkko ei pidä Jaakobin protoevankeliumia ortodoksisena tai kanonisena, enkä edellä mainittun tekstin lainaamisella pyri tällaista vaikutelmaa antamaan. Viittaan tähän tekstiin tässä artikelissa, koska se on todennäköinen lähde ortodoksien Mariaan liittyville uskomuksille. Tämä vahvistetaan artikkelin seuraavassa osassa ortodoksien kanonisista lähteistä.

Ortodoksien uskomus

Ortodoksit juhlivat Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhlaa joka vuosi 21. marraskuuta. Se on yksi ortdoksien liturgisen kalenterin kahdestatoista suuresta juhlasta.

Osa virallista ortodoksista liturgiaa sisältää viittauksen hänen asumiseensa kaikkein pyhimmässä:

The Divine Liturgies Of Our Holy Fathers John Chrysostom And Basil The Great - 21. marraskuuta, The Entrance of the Theotokos and Ever-Virgin Mary into the Temple
Enkelit hämmästyivät nähdessään Puhtaimman sisäänkäynnin; nähdessään kuinka Neitsyt astui kaikkein pyhimpään. Älköön vihkimätön käsi koskeko elävään Jumalan arkkiin; mutta uskolliset huulet, jotka laulavat lakkaamatta enkelin sanoja Theotokosille, huutakoot suuressa ilossa: Oi puhdas Neitsyt, sinä olet todella ylistetty yli kaiken.

The Service Books of the Orthodox Church, St. Tikhon's Seminary Press - 21. marraskuuta, Entrance of the Most-Holy Theotokos
9th Ode of the Canon (korvaa kohdan "It is Truly Meet")
Enkelit näkivät Puhtaan sisäänkäynnin ja hämmästyivät! Kuinka Neitsyt on mennyt kaikkein pyhimpään? Koska sinä olet elävä Jumalan temppeli, älköön yksikään epäpuhdas käsi koskettako sinua, oi Theotokos! Mutta laulakoot kaikkien uskovien huulet, ylistäen sinua jatkuvasti ilossa enkelitervehdyksellä: Totisesti sinä olet kaikkien luotujen yläpuolella, oi Puhdas!

Tämä on merkittävää, koska toisin kuin roomalaiskatolinen kirkko, joka suosii järjestelmällisempiä uskontunnustuksia, ortodoksit ohjaavat ne, jotka tahtovat oppia heidän uskomuksistaan, ​​heidän liturgiaansa. Uskomuksen päätyminen ortodoksiseen liturgiaan on ortodoksisen kirkon kanoninen hyväksynnän osoitus kyseiselle uskomukselle.

Lisäksi ortodoksisuuden neljäntenä pylväänä pidetty Gregorios Palamas (1296-1357 jKr.), joka oli todennäköisesti toisen vuosituhannen vaikutusvaltaisin ortodoksinen pyhimys, kirjoitti Jumalanäidin temppeliin tuomisen juhlasta ja tuki oppia, jonka mukaan Maria asui kaikkein pyhimmässä ja tuli enkelien ruokkimaksi:

St. Gregory Palamas - Sermon on the Entry of the Mother of God into the Temple
Nyt Hän löytää näihin tarpeisiin täydellisesti sopivan Palvelijattaren, hänen ["her" eli Marian, suom. huom.] oman tahrattoman luontonsa tarjoajan, Ikuisen Neitsyen, jota me nyt ylistämme, ja jonka ihmeellistä astumista temppeliin, kaikkein pyhimpään, me nyt juhlimme.

Tavallaan hän osoitti, ettei häntä niinkään tuotu temppeliin, vaan että hän itse astui Jumalan palvelukseen omasta tahdostaan, ikään kuin hänellä olisi siivet, pyrkien kohti tätä pyhää ja jumalallista rakkautta. Hän piti suotavana ja sopivana mennä temppeliin ja asua kaikkein pyhimmässä.

Siksi ylipappi, nähdessään, että tällä lapsella, enemmän kuin kenelläkään muulla, oli jumalallinen armo sisällään, halusi asettaa hänet kaikkein pyhimpään. Hän vakuutti kaikki läsnäolijat hyväksymään tämän, koska Jumala oli edistänyt sitä ja hyväksynyt sen. Enkelinsä kautta Jumala auttoi Neitsyttä ja lähetti hänelle mystistä ruokaa, jolla hän vahvistui luonnollisesti, samalla kun hän ruumiillisesti kypsyi ja tuli puhtaammaksi ja ylevämmäksi kuin enkelit, ja hänellä oli taivaallisia henkiä palvelijoina. Hänet johdatettiin kaikkein pyhimpään, ei vain kerran, vaan Jumala hyväksyi hänet asumaan siellä kanssaan hänen nuoruutensa ajan, jotta hänen kauttaan taivaalliset asunnot avautuisivat ja annettaisiin iankaikkiseksi asuinpaikaksi niille, jotka uskovat hänen ihmeelliseen synnyttämiseensä.

Palamas myös toistaa saarnassaan Homily on the Dormition of Mary, että Maria asui kaikkein pyhimmässä ja että enkelit ruokkivat häntä:

St. Gregory Palamas - Homily on the Dormition of Mary
Ne, jotka ihmeellisesti siittivät hänet, vannoivat palauttavansa hänet, joka oli annettu, hänen Antajalleen; niinpä Jumalanäiti muutti oudolla tavalla asuinpaikkansa isänsä talosta Jumalan taloon jo vauvana. Hän vietti useita vuosia itse kaikkein pyhimmässä, jossa enkelin hoivissa hän nautti sanoinkuvaamattomasta ravinnosta, jollaista edes Aadam ei onnistunut maistamaan; sillä jos hän olisi, kuten tämä tahraton, hän ei olisi langennut pois elämästä, vaikka se johtuikin Aadamista ja jotta hän osoittautuisi hänen tyttärekseen, että hän antautui hieman luonnolle, kuten hänen Poikansa, joka on nyt noussut maasta taivaaseen.

Jos siis hänen sielunsa, joka oli Jumalan armon asuinsija, nousi taivaaseen, kun hän menetti kaiken maanpäällisen, mikä on täysin ilmeistä, kuinka voisi olla mahdollista, että ruumista, joka ei ainoastaan ​​vastaanottanut itsessään Jumalan ennen iankaikkkisuutta olemassa ollutta ja ainosyntyistä Poikaa, aina virtaavaa armon lähdettä, vaan myös manifestoi Hänen ruumiinsa syntymän kautta, ei olisi myös otettu taivaaseen? Tai jos hän ollessaan vielä kolmivuotias, jolloin hänen sisällään ei vielä ollut tuota yli-taivaallista asumusta, ei näyttänyt kantavan lihaamme, koska hän asui kaikkein pyhimmässä, ja jonka jälkeen hänestä tuli äärimmäisen täydellinen jopa ruumiinsa suhteen niin suurten ihmeiden kautta, kuinka tuo ruumis todella saattoi kärsiä katoavaisuutta ja muuttua maaksi?

Kuten myös saarnassaan Homily on the Nativity of Mary:

St. Gregory Palamas - Homily on the Nativity of Mary
Miksi hän ["her" eli Maria] syntyi hedelmättömästä kohdusta? Lopettaakseen vanhempiensa surun, muuttaakseen heidän häpeänsä ja enteilläkseen sitä vapautumista ihmiskunnan esi-isien surusta ja kirouksesta, joka oli tapahtuva hänen kauttaan. Hän yksin asui kaikkein pyhimmässä, ja hänestä yksin tuli luonnollisen järjestyksen Luojan asuinsija, joten kuinka luonto uskaltaisi häpäistä kohtua, jossa hän ["her" eli Maria] lepäsi ja josta hän ["her" eli Maria] syntyi? Ei ennen häntä eikä hänen jälkeensä ilmestynyt neitsytäitiä tai Jumalan äitiä, eikä kukaan ennen häntä taikka hänen jälkeensä ole asunut kaikkein pyhimmässä, joten oli sopivaa, ettei hänen äitinsä kohdussa nähty syntyneen ketään muuta lasta ennen häntä taikka hänen jälkeensä.

Tämän perinteen läsnäolo sekä liturgiassa että Gregorius Palamasin vaikutusvaltaisissa saarnoissa vahvistaa ainakin sen, ettei kyseessä ole marginaalinen uskomus ortodoksisessa kirkossa.

Raamatullinen ja historiallinen analyysi

Raamatussa kaikkein pyhin oli se paikka tabernaakkelissa/temppelissä, jossa säilytettiin liitonarkkia (2. Moos. 26:33-34). Ylipappi uhrasi siellä kerran vuodessa, sovituspäivänä (3. Moos. 16):

Heprealaisille 9:3-7
3 Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin". 
4 Siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, ympäriinsä kullalla päällystetty, jossa olivat mannaa sisältävä kultaruukku, Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut, 
5 ja arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole syytä puhua jokaisesta erikseen. 
6 Kun nyt kaikki on näin järjestetty, menevät papit joka kerta etumaiseen majaan jumalanpalvelusta toimittamaan, 
7 mutta toiseen majaan menee ainoastaan ylipappi kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhraa itsensä edestä ja kansan tahattomien syntien edestä.

Temppelin kaikkein pyhin ei ollut paikka, johon tavallinen israelilainen olisi voinut noin vain mennä tai "käydä siellä tutustumiskierroksella". Se oli koko kansakunnan pyhitettyin paikka. Ylimmäinen pappi tuli sinne yksin kerran vuodessa, ja kun hän tuli, hänellä oli verta verisovituksen suorittamiseen.

Tämä oli paikka, johon Jumala varoitti jopa ylipappia menemästä kevytmielisesti, ettei hän hän kuolisi:

3. Mooses 16:2-3
2 Herra sanoi Moosekselle: "Sano veljellesi Aaronille: hänen ei tule joka aika mennä pyhimpään esiripun sisäpuolelle armoistuimen eteen, joka on arkin päällä, ettei hän kuolisi, sillä minä ilmestyn pilvessä armoistuimen kohdalla. 
3 Mutta näin Aaron menköön pyhimpään: hänellä olkoon mukanaan mulli syntiuhriksi ja pässi polttouhriksi,

Edellä esitetyn valossa ajatus siitä, että ylipappi antaisi (tai saisi antaa) 3-vuotiaan Marian asua kaikkein pyhimmässä, on vitsi. Historiallisesta ja raamatullisesta näkökulmasta on täysin naurettavaa ajatella, että kenenkään sallittaisiin koskaan asua kaikkein pyhimmässä.

Lisäksi, jos tämä kertomus Marian varhaisesta elämästä pitäisi paikkansa, voisimme olettaa näkevämme evankeliumien Mariaa käsittelevissä kertomuksissa jonkinlaisen viitteen tähän Marian ihmeelliseen ja pyhitettyyn lapsuuteen. Mitään tällaista viitettä ei kuitenkaan löydy. Sen sijaan näemme esimerkiksi seuraavat asioita:

Luukas 1:28-29 
28 Tullessaan sisälle hänen luokseen enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon kanssasi, sinä siunattu vaimojen joukossa."
29 Mutta hän hämmästyi suuresti tästä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.

Kun enkeli tervehtii Mariaa sanoilla "Terve, armoitettu! Herra olkoon kanssasi, sinä siunattu vaimojen joukossa", Maria on hämmentynyt ja ihmettelee, miksi enkeli tervehtii häntä sillä tavalla kuin tervehtii. Tämä ei ole sellainen reaktio, jota odottaisimme joltakulta, joka on kasvanut kaikkein pyhimmässä ja jota enkelit ovat ruokkineet taivaallisella ruoalla.

Lisäksi evankeliumeissa ei ole mitään viitteitä siitä, että Jeesuksen perheen tunteneet olisivat pitäneet Mariaa millään tavalla erityisenä:

Matteus 13:54-57
54 Hän tuli kotikaupunkiinsa ja opetti heitä heidän synagogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä hänellä on tämä viisaus ja nämä voimateot?
55 Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas?
56 Eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän luonamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?"
57 He loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan."

Markus 6:2-4 
2 Kun sapatti oli tullut, hän alkoi opettaa synagogassa. Häntä kuunnellessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Mitä ovat sellaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?
3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseen, Juudaan ja Simonin veli? Eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.
4 Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa kesken ja kodissaan."

Johannes 6:41-42 
41 Juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta".
42 He sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Olen tullut alas taivaasta'?" 

Huomaa, mitä yllä olevissa kertomuksissa tapahtuu. Ne, jotka tuntevat Jeesuksen perheen, käyttävät hänen äitinsä ja isänsä tavallisuutta tekosyynä Hänen torjumiselleen. Tätä ei odottaisi näkevänsä, jos Maria olisi ollut pyhitetty vauva, jonka olisi sallittu asua Jerusalemin temppelissä monta vuotta ylipapin hoivissa ja enkelien palveltavana. Jos Maria olisi todella ollut temppelissä ortodoksien uskomalla tavalla, hänen voisi olettaa olevan yksi Israelin kansan tunnetuimmista henkilöistä.

Johtopäätös 

Uskomus, jonka mukaan Maria oli jotenkin syntymästään asti pyhitetty asumaan Jerusalemin temppelissä, on malliesimerkki uskomuksesta, jolle ei ole mitään raamatullista tai historiallista perustaa. Tämän opin alkuperä on harhaoppisessa, apostoli Jaakobin nimissä valheellisesti levitetyssä kirjoituksessa, jonka aikoinaan hyväksyivät eräät kristinuskon lahkot, jotka, Idän ortodoksisen kirkon tapaan, uskoivat lukuisiin Mariaan, neitsyyteen ja asketismiin liittyviin harhaoppeihin.

Tämä kirjoitus on (joitakin siihen tekemiäni muokkauksia lukunottamatta) käännetty tästä artikkelissa. Kirjoituksessa siteeratut Raamatun jakeet ovat STLK:n vuoden 2017 käännöksestä.