Super-neitsytsyntymä katolilaisuudessa ja idän ortodoksisuudessa

Tässä artikkelissa termiä "super-neitsytsyntymä" käytetään kuvaamaan tapaa, jolla katolilaisuus ja idän ortodoksisuus menevät raamatullisen opin (jonka mukaan Jeesus Kristus syntyi neitsyestä) ylitse ("super") ja opettavat, että Maria pysyi fyysisesti neitsyenä, jopa Jeesuksen synnytettyään.

Tämä on Marian ainainen neitsyys -opin erityinen piirre, joka opettaa, että Marian neitsyys säilyi ehjänä jopa Jeesuksen Kristuksen synnyttämisen jälkeen.

Idän ortodoksisuudessa tämän opin voi nähdä universaalisti hyväksytyssä Jerusalemin synodissa:

Jerusalemin synodi (1672 jKr.) - Dekreetti 7

Me uskomme, että Jumalan Poika, Jeesus Kristus, tyhjensi itsensä eli otti omaan persoonaansa ihmislihan, sikiäytyen Pyhästä Hengestä ikuisesti neitsyen Marian kohdussa; ja ihmiseksi tultuaan syntyi, aiheuttamatta äidilleen lihan mukaista kipua tai synnytystuskia tai vahingoittamatta hänen neitsyyttään, kärsi, tuli haudatuksi, nousi ylös kirkkaudessa kolmantena päivänä Pyhien Kirjoitusten mukaan, nousi taivaisiin ja istui Isän Jumalan oikealla puolella. Häntä me myös odotamme tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Katolilaisuudessa tätä oppia opetetaan Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa (1962-65 jKr.), ja se toistetaan yleismaailmallisessa katekismuksessa:

Vatikaani 2 - Lumen Gentium

57. Äidin yhteys Poikaansa tämän pelastustyössä käy ilmi Jeesuksen neitseellisestä sikiämishetkestä lähtien aina hänen kuolemaansa asti. Ensinnäkin, kun Maria kiireesti lähti tervehtimään Elisabetia, tämä nimitti häntä tervehdyssanoissaan siunatuksi, koska hän oli uskonut luvattuun pelastukseen, ja edelläkävijä hypähti äitinsä kohdussa (vrt. Luuk. 1:41-45). Kristuksen syntyessä Jumalan äiti täynnä riemua esitti paimenille ja tietäjille Poikansa, esikoisensa, joka ei ollut vähentänyt hänen neitseellistä koskemattomuuttaan, vaan päinvastoin pyhittänyt sen.

Katolisen kirkon katekismus 499

499. Kun kirkko alkoi uskossaan käsittää Marian neitseellisen äitiyden syvemmin, se johti kirkon tunnustamaan, että Maria pysyi aina todellisesti neitseenä, myös ihmiseksitulleen Jumalan Sanan syntymässä. Syntymällään hänen poikansa ”ei ollut vähentänyt hänen neitseellistä koskemattomuuttaan, vaan päinvastoin pyhittänyt sen”. Kirkon liturgia ylistää Mariaa ”ainaisena Neitsyenä” (semper Virgo; Aeiparthenos).

Katolisen kirkon katekismus 510

510. Maria ”on pysynyt neitsyenä Poikansa sikiämisessä, neitsyenä Pojan syntyessä, neitsyenä häntä hoivatessaan, neitsyenä ravitessaan häntä povellaan, ainaisena neitsyenä”. Hän on koko olemukseltaan ”Herran palvelijatar” (Luuk. 1:38).

Näin ollen on varsin merkillepantavaa, että pelkästään usko siihen, että Maria synnytti Jeesuksen tavallisella tavalla – siten, että hän kulki synnytyskanavan läpi kuten lapsi normaalisti syntyy – edellyttää protestanttista näkemystä. Roomalaiskatolinen kirkko ja Idän ortodoksinen kirkko eivät kumpikaan salli jäsentensä uskoa siihen, että Jeesus syntyi Mariasta normaalilla tavalla, vaan ne väittävät synnytyksessä tapahtuneen ihmeen, jota Raamatun teksti ei missään mainitse tai implikoi.

Molemmat perinteet ovat korottaneet Marian niin epäraamatulliseen asemaan (ks. laaja dokumentaatio täältä), että ne ovat menneet jopa pidemmälle kuin Jumalan Mariassa toteuttama ihme – neitseestä syntyminen – ja väittävät käytännössä, ettei Maria todellisuudessa synnyttänyt Jeesusta. Lapsi ei voi syntyä naisesta rikkomatta tämän immenkalvoa, minkä tämä oppi nimenomaisesti kiistää. Tämän vuoksi Jeesuksen ruumis ei olisi voinut kulkea Marian synnytyskanavan läpi. Sen sijaan Jumala olisi jollakin tavoin saattanut Herran ruumiin kulkemaan sen läpi. Tällainen käsitys on Raamatulle vieras, sillä Jeesuksen syntymästä puhuttaessa Raamattu ei missään kohdassa anna ymmärtää mitään tämänkaltaista tapahtuneen (Matt. 1:25; Luuk. 2:7; Gal. 4:4).

Raamatullinen argumentaatio

Tämän opin raamatullinen perustelu perustuu Jesajan kirjan 66. luvun jakeeseen 7:

Jesaja 66:6-13

6 Kohiseva ääni kaupungista! Ääni temppelistä! Herran ääni: hän maksaa palkan vihollisilleen!

7 Ennen kuin Siion tuntee kipuja, hän synnyttää. Ennen kuin hänelle tulevat tuskat, hän saa poikalapsen.

8 Kuka on sellaista kuullut, kuka sellaista nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tai synnytetäänkö kansa yhdellä kerralla? Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa.

9 Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää, sanoo Herra, tai minäkö, joka saatan synnyttämään, sulkisin kohdun?

10 Iloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hänestä kaikki, jotka häntä rakastatte. Iloitsemalla iloitkaa hänen kanssaan, te, jotka olette surreet hänen tähtensä,

11 että imisitte ja tulisitte ravituiksi hänen lohdutuksensa rinnoista, että joisitte ja virkistyisitte hänen kunniansa runsaudesta.

12 Sillä näin sanoo Herra: Ohjaan hänen luokseen rauhan kuin virran ja kansojen kunnian kuin tulvivan joen. Te imette, kainalossa teitä kannetaan, ja polvilla pitäen teitä hyväillään.

13 Niin kuin mies lohduttaa äitiään, niin minä lohdutan teitä, ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.

Jakeessa 7 sanotaan: "Ennen kuin Siion tuntee kipuja, hän synnyttää. Ennen kuin hänelle tulevat tuskat, hän saa poikalapsen". Tämä saman asian toistaminen tauon jälkeen, hieman eri sanamuodossa, on erittäin yleistä Raamatun runollisissa kohdissa, ja siinä sanotaan, että syntymä tapahtui erittäin nopeasti. Tässä kohdassa "hän" viittaa "Siioniin" ("Jerusalemiin"), joka synnyttää "lapsia" monikossa ja "kansan" (jae 8). Jakeen 8 maininta Siionin "kivuista" tarkoittaa, että jakeessa 7 käytetään hyperbolaa välittämään ajatus erittäin nopeasta syntymästä, joka on niin nopea, että on kuin ei olisi aikaa synnytyskivuille.

Näissä jakeissa mainitaan "synnytyskivut" ja "lapset" monikkomuodossa, ja puhutaan Jerusalemista, johon Mariaa ei koskaan rinnasteta missään raamatunkohdassa, ja erityisesti jakeen 12 valossa se viittaa  kaupunkiin tai Israelin kansakuntaan kokonaisuutena, eikä yksittäiseen henkilöön.

Lisäksi roomalaiskatolisessa ajattelussa tämän kivuttoman synnytyksen katsotaan johtuneen siitä, ettei Maria perinyt perisyntiä ja vältti siten Eevalle 1. Mooseksen kirjan 3:16:ssa langetetun kirouksen: "Kivulla sinun on synnytettävä lapset". Naisen immenkalvon rikkoutumisella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Eedenin puutarhassa langetetun kirouksen kanssa, sillä myös kaikki naiset ennen syntiinlankeemusta olisivat synnyttäneet synnytyskanavan kautta, mikä olisi rikkonut heidän immenkalvonsa, jos se olisi yhä ollut ehjä hedelmöittymisen jälkeen. Tämä oppi menee pidemmälle kuin pelkkä väite, että nainen synnytti ilman synnytyskipuja, jotka ovat juuri niitä kipuja, joista Jesaja 66:7 puhuu. Mutta vaikka myönnettäisiin, että kyseinen raamatunkohta soveltuu Mariaan (mitä se ei tee) ja että se tarkoittaa Marian olleen täysin kivuton synnyttäessään Jeesuksen (mitä se ei tarkoita), Jumala olisi voinut aivan hyvin tehdä Marian immenkalvon rikkoutumisesta kivuttoman. Tämä raamatunkohta ei, vaikka kaikki nämä myönnytykset tehtäisiin, johda päätelmään super-neitsytsyntymästä.

Lopuksi on syytä huomata, että koska katolilaisuuden ja ortodoksisuuden Maria-keskeiselle korostukselle löytyy niin vähän raamatullista tukea, näyttää siltä, että mitä tahansa jaetta, jossa mainitaan synnyttävä nainen, voidaan soveltaa Mariaan, vaikka asiayhteys sen estäisi. Tässä, Jesajan 66:7:ssä, naisen väitetään synnyttävän ilman synnytystuskia. Ilmestyskirjan 12:1-2:ssa taas kuvataan nainen, joka "oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan", mutta myös tämä kohta liitetään katolisuudessa toistuvasti Mariaan (esim. paavi Pius X, Ad Diem Illum Laetissimum 24; paavi Pius XII, Munificentissimus Deus 27 jne.). Vaikka kumpikaan kohta ei asiayhteydessään voi viitata Mariaan, ja vaikka toisessa kohdassa naisella väitetään olevan synnytystuskaton synnytys, kun taas toisessa hän kärsii synnytystuskista, silti väitetään, että molemmat kohdat viittaavat Mariaan. Asiayhteydellä ei todellisuudessa ole heille kovin paljon merkitystä, kunhan he voivat käyttää kohtaa  Marian korottamiseen.

Opin Raamatun ulkopuoliset lähteet

Jaakobin protoevankeliumia pidetään tämän opin ensisijaisena lähteenä. Myöhemmät sukupolvet pyrkivät myöhemmin lukemaan tämän opin takaisin Raamattuun, kuten edellä on käsitelty. Tämän teksti, joka on vastuussa myös Idän ortodoksisuuden opista, jonka mukaan Maria asui kaikkeinpyhimmässä, tiedetään olevan varhainen, koska Origenes (185-253 jKr.) viittaa johonkin versioon siitä (Origen, Commentary on Matthew, kirja 10, luku 17).

Tekstissä Salome ei usko, että Maria on synnyttänyt neitsyenä. Hänen kuvataan plagioivan – tai pikemminkin rienaavasti parodioivan – epäilevää Tuomasta (Joh. 20:25–27), kun hän sanoo, ettei usko ennen kuin tutkii Marian itse:

Jaakobin protoevankeliumi, luvut 19b-20a

19b Ja minä sanoin hänelle: ’Se on Maria, jota ruokittiin Herran temppelissä, ja minä sain hänet vaimokseni arvalla, ja hän ei ole vaimoni vaan hän on hedelmöittynyt Pyhän Hengen kautta.’ Ja kätilö sanoi hänelle: ’Onko tämä totuus?’ Ja Joosef sanoi hänelle: ’Tule tänne ja näe.’ Ja kätilö meni hänen kanssaan. Ja he seisoivat luolan paikalla, ja katso, kirkas pilvi peitti luolan. Ja kätilö sanoi: ’Minun sieluni on kirkastettu tänä päivänä, koska minun silmäni ovat nähneet ihmeellisiä asioita, sillä pelastus on syntynyt Israelille.’ Ja heti se pilvi vetäytyi luolalta ja suuri valo ilmaantui luolaan niin, etteivät silmämme voineet kestää sitä. Ja vähän kerrallaan tuo valo vetäytyi, kunnes lapsi oli ilmestynyt, ja se meni otti äitinsä Marian rinnan. Ja kätilö huusi ääneen ja sanoi: ’Suuri minulle tänään on tämä päivä, tässä olen nähnyt suuren näyn!’ Ja kätilö lähti luolalta ja Salome tapasi hänet. Ja hän sanoi hänelle: ’Salome, Salome, minulla on uusi näky kerrottavana sinulle! Neitsyt on synnyttänyt, jota hänen luontonsa ei sallisi.’ Ja Salome sanoi: ’Niin kuin Herra, minun Jumalani elää, jos en koettele ja todista hänen luontoaan, minä en usko, että neitsyt on synnyttänyt.’

20a Ja kätilö meni sisään ja sanoi Marialle: ’Valmistaudu, sillä se kiista ei ole pieni, mikä on noussut sinuun liittyen.’ Ja Salome koetteli ja huusi ja sanoi: ’Voi minun pahuuttani ja epäuskoani, koska olen kiusannut elävää Jumalaa, ja katso, minun käteni irtoaa minusta tulessa!

Jaakobin protoevankeliumin lisäksi tämän opin uskotaan saaneen vaikutteita myös Jesajan taivaaseenastumisen kertomuksesta, joka on ajoitettu vaihtelevasti ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle jKr.

Siinä Jeesus yksinkertaisesti ilmestyy Marian ulkopuolelle ilman minkäänlaista syntymäprosessia, kun Maria ja Joosef ovat kotona eräänä päivänä:

Jesajan taivaaseenastuminen

5 Eikä hän lähestynyt Mariaa, vaan piti häntä kuin pyhänä, neitsyenä, vaikka hän oli raskaana.

6 Eikä hän elänyt hänen kanssaan kahteen kuukauteen.

7 Ja kahden kuukauden kuluttua, kun Joosef oli talossaan, ja Maria, hänen vaimonsa, molemmat kuitenkin yksin,

8 tapahtui heidän siellä ollessaan, että Maria katsahti silmillään ja näki vauvan ja hän hämmästyi.

9 Ja sen jälkeen, kun hän oli hämmästynyt, hänen kohtunsa havaittiin olevan niin kuin aikaisemmin – ennen kuin hän oli hedelmöittynyt.

10 Ja kun hänen aviomiehensä Joosef sanoi hänelle: “Mikä on sinut hämmästyttänyt?”, hänen silmänsä aukesivat, ja hän näki sen lapsen, ja ylisti Jumalaa, sillä Jumala oli tullut hänen osaansa.

11 Ja heidän luokseen tuli ääni: “Älkää kertoko tätä näkyä kenellekään.”

12 Ja sitä kertomusta liittyen siihen lapseen, kuulutettiin ympäri Beetlehemiä.

13 Jotkut sanoivat: “Neitsyt Maria on kantanut lapsen, kaksi kuukautta ennen naimisiin menoaan.”

14 Ja monet sanoivat: “Ei hän ole synnyttänyt, eikä ole kätilö mennyt hänen luokseen, eikä ole synnytystuskien huutoja kuulunut.” Ja kaikki heidät sokaistiin Hänen kunnioittamisestaan, ja he kaikki tiesivät Hänet, mutta eivät tienneet, mistä Hän oli.

Näistä kahdesta lähteestä on huomioitava muutama asia:

• Kertomukset ovat täysin ristiriidassa keskenään. Jaakobin protoevankeliumin mukaan Jeesus ilmestyi valonvälähdyksestä luolassa Betlehemissä kätilöiden ollessa läsnä. Jesajan taivaaseenastumisen mukaan Jeesus puolestaan ilmestyi yllättäen silmänräpäyksessä Marian ulkopuolelle Joosefin talossa Betlehemissä, Marian ja Joosefin ollessa kahden. Väite siitä, että Joosefilla oli talo Betlehemissä, tekee myös Luuk. 2:7:n kertomuksesta järjetttömän.
• Jaakobin protoevankeliumi on pseudepigrafinen eli väärän tekijän nimissä kirjoitettu teos ja lapsellista mielikuvituksen tuotetta. Siinä Maria kuvataan ihmeellisesti syntyneenä, minkä jälkeen Israelin neitsyiden ja Jerusalemin toisen temppelin papin kerrotaan ottavan hänet vastaan lapsena temppelissä. Kolmivuotiaana hänen kerrotaan tanssivan temppelin alttarin kolmannella portaalla (luku 7). Tämän jälkeen hänen kerrotaan elävän, kuten edellä mainitussa artikkelissa kerrottiin, koko lapsuutensa kaikkeinpyhimmässä, missä Taivaan enkelit ruokkivat häntä (luvut 8, 13 ja 15). Kyseessä on teksti, jonka perustarkoituksena on korottaa Mariaa keksimällä hänen elämästään kuvitteellisia ja mahdottomia kertomuksia.
• Jesajan taivaaseenastuminen on niin ikään selvä väärennös. Se väittää, että Jesajalle näytettiin näyssä kaikki nämä tapahtumat, jopa Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus, ja että hän kertoi niistä kuningas Hiskialle. Erityisen gnostilaisena piirteenä siinä on, että jostakin syystä "Jesaja laittoi hänet (Hiskian) vannomaan, ettei kertoisi sitä Israelin kansalle, eikä antaisi näitä sanoja yhdenkään miehen kirjoitettavaksi" (Jesajan taivaaseenastuminen 11:39).

Lopuksi, Salomonin oodit, ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle jKr. ajoitettu teksti, sisältää kohdan, joka viittaa Messiaan kivuttomaan syntymään, ja se on puettu todella omituisiin lausuntoihin:

Salomonin oodit - Oodi 19

1 Minulle tarjottiin maljallinen maitoa, ja minä join sen Herran hyvyyden suloisuudessa.

2 Poika on malja, ja Isä on Hän, jota lypsettiin; ja Pyhä Henki on Hän, joka lypsi Hänet.

3 Sillä Hänen rintansa olivat täynnä, eikä ollut sopivaa, että Hänen maitonsa olisi vuotanut hukkaan.

4 Pyhä Henki avasi povensa ja sekoitti Isän kahden rinnan maidon.

5 Sitten Hän antoi tämän sekoituksen sukupolvelle heidän sitä tietämättään, ja ne, jotka ovat sen vastaanottaneet, ovat oikean käden täydellisyydessä.

6 Neitsyen kohtu otti sen vastaan, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti.

7 Niin Neitsyestä tuli äiti, täynnä suuria armoja.

8 Ja hän ponnisteli ja synnytti Pojan ilman kipua, sillä se ei tapahtunut ilman tarkoitusta.

9 Ja hän ei tarvinnut kätilöä, sillä Hän saattoi hänet synnyttämään.

10 Hän synnytti kuin väkevä mies halulla, ja hän synnytti ilmestymisen mukaisesti, ja hän sai osakseen Suuren Voiman mukaisesti.

11 Ja hän rakasti lunastuksella, varjeli hyvyydellä ja julisti suuruudella. Halleluja.

Yllä oleva on outo kuvaus Isästä, jota feminiinisillä pronomineilla ("She" ja "Her") kuvailtu Pyhä Henki "lypsää". Koska tällä Marian ainainen neitsyys -opilla ei ole lainkaan raamatullisia perusteita, sen kannattajilla on käytettävissään vain tällaisia tekstejä. He käyttävät samoja taktiikoita, joita muslimit käyttävät yrittäessään puolustaa Koraaniin päätyneitä pseudepigrafisia kertomuksia sanomalla, että nämä dokumentit, vaikka ne ovatkin harhaoppisia, edustavat aitoa perinnettä niissä kohdissa, jotka heidän on hyväksyttävä. Tätä ad hoc -hypoteesia ei voida kumota, ja sitä voidaan käyttää oikeuttamaan kirjaimellisesti minkä tahansa väitteen uskominen mistä tahansa historian väärennetystä asiakirjasta.

Ja toistaakseni: vaikka myönnettäisiin, että Marialla oli täysin kivuton synnytys, ei ole mitään syytä uskoa, että Marian immenkalvo olisi säilynyt ehjänä, sillä Jumala olisi voinut tehdä immenkalvon rikkoutumisen kivuttomaksi aivan kuten Hän olisi tehnyt kaiken muunkin synnytykseen liittyvän, mikä tavallisesti aiheuttaa kipua, kivuttomaksi. Pelkkä pseudepigrafisessa kirjassa, kuten Salominin oodeissa, esiintyvä toteamus siitä, että synnytys oli kivuton, ei ole todiste. Raamatusta pitäisi löytyä jotakin sellaista kuin Jaakobin protoevankeliumissa tai Jesajan taivaaseenastumisessa, joissa Maria ei todellisuudessa synnyttänyt Jeesusta synnytyskanavansa kautta, jotta voitaisiin tukea oppia niin sanotusta super-neitsytsyntymästä.

Johtopäätös

Epäraamatullinen oppi super-neitsytsyntymästä näyttää saaneen alkunsa väärennetyistä, heterodoksisista kirjoituksista, jotka oli laadittu Marian korottamiseksi ja hänen neitsyytensä puolustamiseksi juutalaisia ja pakanallisia vastaväitteitä vastaan. Nämä kirjoitukset laadittiin kauan sen jälkeen, kun ne henkilöt, joiden nimiin ne kirjoitettiin, olivat jo kuolleet. Tästä huolimatta Roomalaiskatolinen kirkko ja Idän ortodoksinen kirkko sitovat tämän opin jäsentensä omaantuntoon erehtymättömänä oppina.

Tämä kirjoitus on (muutomia pieniä muokkauksia lukuunottamatta) käännetty tästä artikkelista. Kirjoituksessa siteeratut Raamatun jakeet ovat STLK:n vuoden 2017 käännöksestä.