Maria asui kaikkein pyhimmässä? - Idän ortodoksisuuden raamatullisesti ja historiallisesti absurdi narratiivi

Perinteen alkuperä

Ortodoksien uskomus, jonka mukaan Maria ei ainoastaan asunut Jerusalemin temppelissä, vaan itse kaikkein pyhimmässä, liitetään yleisesti 200-luvun tekstiin, joka tunnetaan nimellä Jaakobin protoevankeliumi. Tämän apokryfisen tekstin tiedetään olevan varhainen, koska Origenes (185-253 jKr.) viittaa johonkin versioon siitä (Origen, Commentary on Matthew, kirja 10, luku 17).

Tämä teksti opettaa, että Marian vanhemmat toivat hänet Jerusalemin toiseen temppeliin 3-vuotiaana, ja että hän asui sitten temppelissä - nimenomaan kaikkein pyhimmässä - ja että enkelit ruokkivat häntä 12-vuotiaaksi asti:

Jaakobin protoevankeliumi 8:2-3

2 Ja kun hän oli kaksitoista vuotta vanha, papit kokoontuivat sanoen: ’Katso, Mariasta on tullut kaksitoista vuotta vanha Herran temppelissä. Mitä me siis teemme hänelle, ettei hän saastuta Herran pyhäkköä?’ Ja he sanoivat ylipapille: ’Sinä vastaat Herran alttarista. Mene sinne ja rukoile häneen liittyen, ja mitä tahansa Herra sinulle paljastaa, se tehkäämme.’

3 Ja ylipappi otti alttarivaatteen kahdellatoista kellolla ja meni pyhistä pyhimpään ja rukoili häneen liittyen. Ja katso, Herran enkeli ilmestyi sanoen hänelle: ’Sakarias, Sakarias, mene ja kokoa yhteen ne kansasta, jotka ovat ilman vaimoa, ja tuokoon jokainen mies sauvan, ja kenelle Herra näyttää merkin, hänen vaimonsa hän tulee olemaan.

Jaakobin protoevankeliumi 13:2

2 Ja Joosef nousi säkkivaatteesta ja kutsui Marian ja sanoi hänelle: ’Oi sinä, josta Jumala piti huolta, miksi olet tehnyt tämän? Sinä olet unohtanut Herran, sinun Jumalasi. Miksi olet nöyryyttänyt sielusi, sinä, jota ruokittiin pyhistä pyhimmässä ja otit vastaan ruokaa enkelin kädestä?’

Jaakobin protoevankeliumi 15:3

3 Ja pappi sanoi: ’Maria, miksi olet tehnyt tämän, ja miksi olet nöyryyttänyt sielusi ja unohtanut Herran, sinun Jumalasi, sinä, jota ruokittiin pyhistä pyhimmässä ja sait ruokaa enkelin kädestä ja kuulit virret ja tanssit Herran edessä, miksi olet tehnyt tämän?’

Ortodoksinen kirkko ei pidä Jaakobin protoevankeliumia ortodoksisena tai kanonisena, enkä edellä mainittun tekstin lainaamisella pyri tällaista vaikutelmaa antamaan. Viittaan tähän tekstiin tässä artikelissa, koska se on todennäköinen lähde ortodoksien Mariaan liittyville uskomuksille. Tämä vahvistetaan artikkelin seuraavassa osassa ortodoksien kanonisista lähteistä.

Ortodoksien uskomus

Ortodoksit juhlivat Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhlaa joka vuosi 21. marraskuuta. Se on yksi ortdoksien liturgisen kalenterin kahdestatoista suuresta juhlasta.

Osa virallista ortodoksista liturgiaa sisältää viittauksen hänen asumiseensa kaikkein pyhimmässä:

The Divine Liturgies Of Our Holy Fathers John Chrysostom And Basil The Great - 21. marraskuuta, The Entrance of the Theotokos and Ever-Virgin Mary into the Temple

Enkelit hämmästyivät nähdessään Puhtaimman sisäänkäynnin; nähdessään kuinka Neitsyt astui kaikkein pyhimpään. Älköön vihkimätön käsi koskeko elävään Jumalan arkkiin; mutta uskolliset huulet, jotka laulavat lakkaamatta enkelin sanoja Theotokosille, huutakoot suuressa ilossa: Oi puhdas Neitsyt, sinä olet todella ylistetty yli kaiken.

The Service Books of the Orthodox Church, St. Tikhon's Seminary Press - 21. marraskuuta, Entrance of the Most-Holy Theotokos

9th Ode of the Canon (korvaa kohdan "It is Truly Meet")

Enkelit näkivät Puhtaan sisäänkäynnin ja hämmästyivät! Kuinka Neitsyt on mennyt kaikkein pyhimpään? Koska sinä olet elävä Jumalan temppeli, älköön yksikään epäpuhdas käsi koskettako sinua, oi Theotokos! Mutta laulakoot kaikkien uskovien huulet, ylistäen sinua jatkuvasti ilossa enkelitervehdyksellä: Totisesti sinä olet kaikkien luotujen yläpuolella, oi Puhdas!

Tämä on merkittävää, koska toisin kuin roomalaiskatolinen kirkko, joka suosii järjestelmällisempiä uskontunnustuksia, ortodoksit ohjaavat ne, jotka tahtovat oppia heidän uskomuksistaan, ​​heidän liturgiaansa. Uskomuksen päätyminen ortodoksiseen liturgiaan on ortodoksisen kirkon kanoninen hyväksynnän osoitus kyseiselle uskomukselle.

Lisäksi ortodoksisuuden neljäntenä pylväänä pidetty Gregorios Palamas (1296-1357 jKr.), joka oli todennäköisesti toisen vuosituhannen vaikutusvaltaisin ortodoksinen pyhimys, kirjoitti Jumalanäidin temppeliin tuomisen juhlasta ja tuki oppia, jonka mukaan Maria asui kaikkein pyhimmässä ja tuli enkelien ruokkimaksi:

St. Gregory Palamas - Sermon on the Entry of the Mother of God into the Temple

Nyt Hän löytää näihin tarpeisiin täydellisesti sopivan Palvelijattaren, hänen ["her" eli Marian, suom. huom.] oman tahrattoman luontonsa tarjoajan, Ikuisen Neitsyen, jota me nyt ylistämme, ja jonka ihmeellistä astumista temppeliin, kaikkein pyhimpään, me nyt juhlimme.

Tavallaan hän osoitti, ettei häntä niinkään tuotu temppeliin, vaan että hän itse astui Jumalan palvelukseen omasta tahdostaan, ikään kuin hänellä olisi siivet, pyrkien kohti tätä pyhää ja jumalallista rakkautta. Hän piti suotavana ja sopivana mennä temppeliin ja asua kaikkein pyhimmässä.

Siksi ylipappi, nähdessään, että tällä lapsella, enemmän kuin kenelläkään muulla, oli jumalallinen armo sisällään, halusi asettaa hänet kaikkein pyhimpään. Hän vakuutti kaikki läsnäolijat hyväksymään tämän, koska Jumala oli edistänyt sitä ja hyväksynyt sen. Enkelinsä kautta Jumala auttoi Neitsyttä ja lähetti hänelle mystistä ruokaa, jolla hän vahvistui luonnollisesti, samalla kun hän ruumiillisesti kypsyi ja tuli puhtaammaksi ja ylevämmäksi kuin enkelit, ja hänellä oli taivaallisia henkiä palvelijoina. Hänet johdatettiin kaikkein pyhimpään, ei vain kerran, vaan Jumala hyväksyi hänet asumaan siellä kanssaan hänen nuoruutensa ajan, jotta hänen kauttaan taivaalliset asunnot avautuisivat ja annettaisiin iankaikkiseksi asuinpaikaksi niille, jotka uskovat hänen ihmeelliseen synnyttämiseensä.

Palamas myös toistaa saarnassaan Homily on the Dormition of Mary, että Maria asui kaikkein pyhimmässä ja että enkelit ruokkivat häntä:

St. Gregory Palamas - Homily on the Dormition of Mary

Ne, jotka ihmeellisesti siittivät hänet, vannoivat palauttavansa hänet, joka oli annettu, hänen Antajalleen; niinpä Jumalanäiti muutti oudolla tavalla asuinpaikkansa isänsä talosta Jumalan taloon jo vauvana. Hän vietti useita vuosia itse kaikkein pyhimmässä, jossa enkelin hoivissa hän nautti sanoinkuvaamattomasta ravinnosta, jollaista edes Aadam ei onnistunut maistamaan; sillä jos hän olisi, kuten tämä tahraton, hän ei olisi langennut pois elämästä, vaikka se johtuikin Aadamista ja jotta hän osoittautuisi hänen tyttärekseen, että hän antautui hieman luonnolle, kuten hänen Poikansa, joka on nyt noussut maasta taivaaseen.

Jos siis hänen sielunsa, joka oli Jumalan armon asuinsija, nousi taivaaseen, kun hän menetti kaiken maanpäällisen, mikä on täysin ilmeistä, kuinka voisi olla mahdollista, että ruumista, joka ei ainoastaan ​​vastaanottanut itsessään Jumalan ennen iankaikkkisuutta olemassa ollutta ja ainosyntyistä Poikaa, aina virtaavaa armon lähdettä, vaan myös manifestoi Hänen ruumiinsa syntymän kautta, ei olisi myös otettu taivaaseen? Tai jos hän ollessaan vielä kolmivuotias, jolloin hänen sisällään ei vielä ollut tuota yli-taivaallista asumusta, ei näyttänyt kantavan lihaamme, koska hän asui kaikkein pyhimmässä, ja jonka jälkeen hänestä tuli äärimmäisen täydellinen jopa ruumiinsa suhteen niin suurten ihmeiden kautta, kuinka tuo ruumis todella saattoi kärsiä katoavaisuutta ja muuttua maaksi?

Kuten myös saarnassaan Homily on the Nativity of Mary:

St. Gregory Palamas - Homily on the Nativity of Mary

Miksi hän ["her" eli Maria] syntyi hedelmättömästä kohdusta? Lopettaakseen vanhempiensa surun, muuttaakseen heidän häpeänsä ja enteilläkseen sitä vapautumista ihmiskunnan esi-isien surusta ja kirouksesta, joka oli tapahtuva hänen kauttaan. Hän yksin asui kaikkein pyhimmässä, ja hänestä yksin tuli luonnollisen järjestyksen Luojan asuinsija, joten kuinka luonto uskaltaisi häpäistä kohtua, jossa hän ["her" eli Maria] lepäsi ja josta hän ["her" eli Maria] syntyi? Ei ennen häntä eikä hänen jälkeensä ilmestynyt neitsytäitiä tai Jumalan äitiä, eikä kukaan ennen häntä taikka hänen jälkeensä ole asunut kaikkein pyhimmässä, joten oli sopivaa, ettei hänen äitinsä kohdussa nähty syntyneen ketään muuta lasta ennen häntä taikka hänen jälkeensä.

Tämän perinteen läsnäolo sekä liturgiassa että Gregorius Palamasin vaikutusvaltaisissa saarnoissa vahvistaa ainakin sen, ettei kyseessä ole marginaalinen uskomus ortodoksisessa kirkossa.

Raamatullinen ja historiallinen analyysi

Raamatussa kaikkein pyhin oli se paikka tabernaakkelissa/temppelissä, jossa säilytettiin liitonarkkia (2. Moos. 26:33-34). Ylipappi uhrasi siellä kerran vuodessa, sovituspäivänä (3. Moos. 16):

Heprealaisille 9:3-7

3 Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin". 

4 Siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, ympäriinsä kullalla päällystetty, jossa olivat mannaa sisältävä kultaruukku, Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut, 

5 ja arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole syytä puhua jokaisesta erikseen. 

6 Kun nyt kaikki on näin järjestetty, menevät papit joka kerta etumaiseen majaan jumalanpalvelusta toimittamaan, 

7 mutta toiseen majaan menee ainoastaan ylipappi kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhraa itsensä edestä ja kansan tahattomien syntien edestä.

Temppelin kaikkein pyhin ei ollut paikka, johon tavallinen israelilainen olisi voinut noin vain mennä tai "käydä siellä tutustumiskierroksella". Se oli koko kansakunnan pyhitettyin paikka. Ylimmäinen pappi tuli sinne yksin kerran vuodessa, ja kun hän tuli, hänellä oli verta verisovituksen suorittamiseen.

Tämä oli paikka, johon Jumala varoitti jopa ylipappia menemästä kevytmielisesti, ettei hän hän kuolisi:

3. Mooses 16:2-3

2 Herra sanoi Moosekselle: "Sano veljellesi Aaronille: hänen ei tule joka aika mennä pyhimpään esiripun sisäpuolelle armoistuimen eteen, joka on arkin päällä, ettei hän kuolisi, sillä minä ilmestyn pilvessä armoistuimen kohdalla. 

3 Mutta näin Aaron menköön pyhimpään: hänellä olkoon mukanaan mulli syntiuhriksi ja pässi polttouhriksi,

Edellä esitetyn valossa ajatus siitä, että ylipappi antaisi (tai saisi antaa) 3-vuotiaan Marian asua kaikkein pyhimmässä, on vitsi. Historiallisesta ja raamatullisesta näkökulmasta on täysin naurettavaa ajatella, että kenenkään sallittaisiin koskaan asua kaikkein pyhimmässä.

Lisäksi, jos tämä kertomus Marian varhaisesta elämästä pitäisi paikkansa, voisimme olettaa näkevämme evankeliumien Mariaa käsittelevissä kertomuksissa jonkinlaisen viitteen tähän Marian ihmeelliseen ja pyhitettyyn lapsuuteen. Mitään tällaista viitettä ei kuitenkaan löydy. Sen sijaan näemme esimerkiksi seuraavat asioita:

Luukas 1:28-29 

28 Tullessaan sisälle hänen luokseen enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon kanssasi, sinä siunattu vaimojen joukossa."

29 Mutta hän hämmästyi suuresti tästä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.

Kun enkeli tervehtii Mariaa sanoilla "Terve, armoitettu! Herra olkoon kanssasi, sinä siunattu vaimojen joukossa", Maria on hämmentynyt ja ihmettelee, miksi enkeli tervehtii häntä sillä tavalla kuin tervehtii. Tämä ei ole sellainen reaktio, jota odottaisimme joltakulta, joka on kasvanut kaikkein pyhimmässä ja jota enkelit ovat ruokkineet taivaallisella ruoalla.

Lisäksi evankeliumeissa ei ole mitään viitteitä siitä, että Jeesuksen perheen tunteneet olisivat pitäneet Mariaa millään tavalla erityisenä:

Matteus 13:54-57

54 Hän tuli kotikaupunkiinsa ja opetti heitä heidän synagogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä hänellä on tämä viisaus ja nämä voimateot?

55 Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas?

56 Eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän luonamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?"

57 He loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan."

Markus 6:2-4

2 Kun sapatti oli tullut, hän alkoi opettaa synagogassa. Häntä kuunnellessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Mitä ovat sellaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?

3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseen, Juudaan ja Simonin veli? Eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.

4 Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa kesken ja kodissaan."

Johannes 6:41-42 

41 Juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta".

42 He sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Olen tullut alas taivaasta'?" 

Huomaa, mitä yllä olevissa kertomuksissa tapahtuu. Ne, jotka tuntevat Jeesuksen perheen, käyttävät hänen äitinsä ja isänsä tavallisuutta tekosyynä Hänen torjumiselleen. Tätä ei odottaisi näkevänsä, jos Maria olisi ollut pyhitetty vauva, jonka olisi sallittu asua Jerusalemin temppelissä monta vuotta ylipapin hoivissa ja enkelien palveltavana. Jos Maria olisi todella ollut temppelissä ortodoksien uskomalla tavalla, hänen voisi olettaa olevan yksi Israelin kansan tunnetuimmista henkilöistä.

Johtopäätös 

Uskomus, jonka mukaan Maria oli jotenkin syntymästään asti pyhitetty asumaan Jerusalemin temppelissä, on malliesimerkki uskomuksesta, jolle ei ole mitään raamatullista tai historiallista perustaa. Tämän opin alkuperä on harhaoppisessa, apostoli Jaakobin nimissä valheellisesti levitetyssä kirjoituksessa, jonka aikoinaan hyväksyivät eräät kristinuskon lahkot, jotka, Idän ortodoksisen kirkon tapaan, uskoivat lukuisiin Mariaan, neitsyyteen ja asketismiin liittyviin harhaoppeihin.

Tämä kirjoitus on (joitakin siihen tekemiäni muokkauksia lukunottamatta) käännetty tästä artikkelissa. Kirjoituksessa siteeratut Raamatun jakeet ovat STLK:n vuoden 2017 käännöksestä.