Katolilaisuuden ristiriidat - Ehtoollinen molemmissa muodoissa

Raamatullinen ja historiallinen opetus

Molempien muotojen mukainen ehtoollinen viittaa sekä leivän että viinin vastaanottamiseen ehtoollisessa, erityisesti maallikkojen toimesta.

Raamatun mukaan ehtoolliseen osallistuvien tulisi saada sekä leipä että viini, sillä Herra nimenomaisesti sanoi, että "kaikkien" läsnäolijoiden oli tarkoitus juoda viiniä (Luuk. 22:17):

Matteus 26:27
Hän otti maljan, kiitti, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki;

Samoin seuraava kohta indikoi, että tavallinen ihminen nautti maljasta ehtoollisen aikana:

1. Korinttilaisille 11:25-28

25 Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni."

26 Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee.

27 Sen tähden se, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, on oleva syyllinen Herran ruumiiseen ja vereen.

28 Koetelkoon siis ihminen itsensä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta,

Myös historiallisesti 1.–11. vuosisadalla jaettiin ehtoollista molemmissa muodoissa:

Catholic Encyclopedia - Communion Under Both Kinds
Yleisenä tosiasiana voidaan todeta, että 1100-luvulle asti, sekä lännessä että idässä, julkinen ehtoollinen kirkoissa tavallisesti jaettiin ja vastaanotettiin molemmissa muodoissa.

Ehtoollisen kieltäminen molemmissa muodoissa olisi edellä mainitun valossa sekä Raamatun että kirkon ensimmäisen 1000 vuoden perinteen vastaista.

Molempien muotojen mukaisen ehtoollisen kieltäminen

Ehtoollinen molemmissa muodoissa kiellettiin nimenomaisesti, kirkonkirouksen uhalla, ekumeenisessa Konstanzin kirkolliskokouksessa (1414–1418 jKr.):

Konstanzin kirkolliskokous - Istunto 3 (1415 jKr.)

Jotkut ihmiset ovat joissakin osissa maailmaa uhkarohkeasti uskaltaneet väittää, että kristittyjen tulisi vastaanottaa ehtoollisen pyhä sakramentti sekä leivän että viinin muodossa. He jakavat ehtoollista maallikoille kaikkialla paitsi leivän myös viinin muodossa, ja he väittävät itsepäisesti, että heidän tulisi jakaa ehtoollinen jopa aterian jälkeen tai muuten ilman paastoa, vastoin kirkon tapaa, joka on kiitettävästi ja järkevästi hyväksytty kirkon päästä alaspäin, mutta jota he kirottavasti yrittävät hylätä pyhäinhäväistyksenä.

Lisäksi, aivan kuten tämä tapa otettiin järkevästi käyttöön erilaisten vaarojen ja skandaalien välttämiseksi, niin samalla tai jopa suuremmalla syyllä oli mahdollista ottaa käyttöön ja järkevästi noudattaa tapaa, että vaikka uskovat varhaiskirkossa vastaanottivat tämän sakramentin molemmissa muodoissa, myöhemmin sen vastaanottivat kuitenkin molemmissa muodoissa vain sen toimittajat, ja maallikot vain leivän muodossa.

[Että yksikään pappi ei saa kirkonkirouksen uhalla jakaa kansalle ehtoollista sekä leivän että viinin muodossa]
Tämä pyhä synodi säätää ja julistaa myös tässä asiassa, että arvostetuimmille isille ja herroille Kristuksessa, patriarkoille, primaateille, arkkipiispoille, piispoille ja heidän hengellisille sijaisilleen, missä tahansa he ovatkin, on lähetettävä ohjeet, joissa heidät on valtuutettava ja määrättävä tämän pyhän kirkolliskokouksen valtuutuksella ja kirkonkirouksen uhalla rankaisemaan tehokkaasti niitä, jotka rikkovat tätä asetusta. He voivat ottaa takaisin kirkon laumaan ne, jotka ovat eksyneet jakamalla kansalle ehtoollista sekä leivän että viinin muodossa ja ovat opettaneet tätä, edellyttäen, että he tekevät parannuksen ja heille on määrätty pelastava katumusharjoitus heidän syyllisyytensä määrän mukaisesti. Heidän on kuitenkin, tarvittaessa jopa maallinen käsivarsi avuksi kutsumalla, tukahdutettava kerettiläisinä ne heistä, joiden sydämet ovat paatuneet eivätkä ole halukkaita palaamaan katumukseen kirkon moitteiden avulla.

Yllä olevan mukaan pappia kiellettiin ehdottomasti antamasta ehtoollista maallikoille molemmissa muodoissa. Ne, jotka niin tekevät, ekskommunikoidaan ja heidät voidaan jopa asettaa maallisten viranomaisten huostaan.

Trenton kirkolliskokous (1545–1563 jKr.) vahvisti tämän:

Trenton kirkolliskokous - Istunto 21 (1562 jKr.)

Ensimmäinen kaanon - Jos joku sanoo, että kaikki kristityt ja jokainen erikseen ovat velvoitetut Jumalan käskystä tai siksi, että se on pelastukselle välttämätöntä nauttimaan pyhän Eukaristian sakramentin molemmat muodot: hän olkoon erotettu.

Toinen kaanon - Jos joku sanoo, että pyhä katolinen kirkko on ilman oikeita syitä ja perusteita ottanut sen käytännön, että maallikot ja myös ne kleeruksen jäsenet, jotka eivät toimita konsekraatiota, vastaanottavat kommuunion vain leivän muodossa tai että kirkko tässä asiassa on erehtynyt: hän olkoon erotettu.

Tälle opille annetaan seuraava perustelu:

1. Kristuksen ruumis ja veri sisältyvät molemmat leivän muotoon, joten ei ole välttämätöntä vastaanottaa ehtoollista molemmissa muodoissa.
2. Viinin jakamisessa maallikoille on käytännön ongelmia. Viiniä voi läikkyä. Sitä ei aina ole saatavilla. On vaikeaa järjestää viiniä kaikkien juotavaksi messun aikana jne.

Vastauksena:

1. Jos Kristus on kokonaan läsnä molemmissa muodoissa, se olisi peruste julistaa, että vain yhden muodon vastaanottaminen riittää. Se ei anna mitään oikeutusta kieltää raamatullista ehtoolliskäytäntöä, jossa ehtoollinen annetaan molemmissa muodoissa. Yhden muodon riittävyys ei tarkoita, että molempien muotojen antaminen pitäisi kieltää anateeman uhalla, varsinkaan kun Herra, apostolit ja alkukirkko jakoivat ehtoollista molemmissa muodoissa.
2. Tämä on kirjaimellisesti tekosyiden keksimistä sille, miksi joku on tottelematon Jumalalle. Oliko Jumala tietämätön leivän ja viinin jakamisen käytännön asioista, kun hän asetti Herran ehtoollisen? Eikö olekin niin, että joskus leipää ei ole saatavilla? Ja että leivänmurut putoavat maahan? Ja koska vesi sekoitetaan joka tapauksessa viiniin, eikö jopa pisara jokaisen vesikupissa riittäisi?

Katolisen kirkon aiemman opetuksen muuttaminen

Osana Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen (1962–1965 jKr.) liturgisia uudistuksia ehtoollinen molemmissa muodoissa palautettiin:

Vatikaani 2 - Sacrosanctum Concilium

Mitä tulee kommuunioon molemmissa muodoissa, viitataan Trenton kirkolliskokouksen vahvistamiin dogmaattisiin periaatteisiin. Kuitenkin se voidaan jakaa Apostolisen istuimen määrittelemissä tapauksissa sekä papeille että sääntökuntien jäsenille ja myös maallikoille piispan luvalla. Se voidaan jakaa papiksi vihittäville vihkimistilaisuudessa, luostarilupauksensa antaville, vastakastetuille kastetta seuraavassa messussa.

Yllä oleva teki viinin antamisesta maallikoille – joka oli aiemmin kirkosta erottamiseen johtava rikos – sallittua. On kuitenkin huomattava, että se näyttää edelleen rajoittuvan erityistilaisuuksiin, eikä siitä tehdä vakio-osaa jokaisessa messussa. Se, että se on ylipäätään sallittua, kumoaa yhden aiemmin käsitellyistä sen kieltämisen perusteluista – että viinin jakamisessa maallikoille on käytännön ongelmia. Sen salliminen on osoittanut, että kirkko tietää, että nämä ongelmat voidaan ratkaista mukautuksilla.

Katolilaisuuden puolustajat oikeuttavat yllä olevan ristiriidan väittämällä, että kyse on kurinpidollisesta asiasta, ei uskoon ja moraaliin liittyvästä asiasta, mikä on melkoisen väsyttävä tekosyy meille, jotka käsittelemme näitä asioita usein. Tässä tapauksessa se on erityisen naurettavaa:

• Konstanzin kirkolliskokous kielsi kirkonkirouksen uhalla käytännön, jonka Herra Jeesus nimenomaisesti määräsi ja jota alkukirkko noudatti. Se on tosiasia.
• Koska Raamatussa on tästä yksiselitteisiä lausuntoja, se on ehdottomasti uskon asia. Ja koska henkilö erotetaan kirkosta – eli erotetaan Kristuksesta – tämän rikkomisesta, se on ehdottomasti uskon ja moraalin asia.

Mikä muutos tapahtui vuonna 1963, minkä ansiosta maallikot pystyivät vastaanottomaan ehtoollisen molemmissa muodoissa? Miksi tämän raamatullisen ja historiallisen käytännön noudattaminen johti kirkosta erottamiseen vuosina 1415–1962, mutta ei vuonna 1963?

Johtopäätös

Päätös kieltää ehtoollisen antaminen molemmissa muodoissa on täysin järjetön sekä Raamatun että historian näkökulmasta. Jumalan edessä rehellisen ihmisen on yksinkertaisesti tunnustettava, että Konstanzin kirkolliskokous erehtyi.

Kuitenkin, kun jokin kirkkolliskokous on kerran julistautunut erehtymättömäksi harhaanjohtavien teologisten johtopäätösten perusteella, yhtäkkiä kaikkea, mitä se on koskaan julistanut, on puolustettava ankarasti, olipa se kuinka räikeän puolustamatonta tahansa tai vaikka jokin toinen "erehtymätön" kirkolliskokous olisi myöhemmin ristiriidassa sen kanssa.

Tämä kirjoitus on (muutomia pieniä muokkauksia lukuunottamatta) käännetty tästä artikkelista. Kirjotuksessa siteeratut Raamatun jakeet ovat STLK:n vuoden 2017 käännöksestä.

Muhammedin lainailu - Apokryfiset kertomukset Jeesuksesta

Koraanin kertomukset Jeesuksesta

Vaikka Koraanissa ei toisteta mitään, mitä Jeesus itse asiassa sanoi tai opetti evankeliumeissa, Koraanissa kerrotaan Jeesuksesta kertovia tarinoita.

Ensinnäkin Jeesuksen sanotaan syntyneen, kun Maria oli yksin erämaassa palmun alla, ja pian sen jälkeen Jeesus puhuu äitinsä puolustukseksi ollessaan vauvana kehdossa. Sitten Jeesuksen sanotaan myös muovanneen savesta lintuja, joihin hän sitten herätti elämän:

Suura 19:22-33
22 Silloin Maria vastaanotti hänen lupauksensa ja siirtyi kauas syrjäiseen paikkaan.
23 Sitten synnytystuskat pakottivat hänet nojautumaan taatelipalmun runkoon. Hän lausui: »Voi, kun olisin kuollut ennen tätä ja minut olisi kokonaan unohdettu.»
24 Silloin ääni hänen altaan kutsui häntä ja sanoi: »Älä murehdi, totisesti Herrasi on asettanut lähteen jalkojesi juureen.
25 Ravista palmun runkoa, niin sinulle putoilee kypsiä taateleita.
26 Sentähden syö ja juo ja kirkastukoon silmäsi. Ja jos näet jonkun ihmisen, niin sano hänelle: »Totisesti, minä olen Laupeimmalle luvannut paastota enkä siis voi puhua tänään kenenkään ihmisolennon kanssa.»
27 Sitten hän palasi kansansa luokse kantaen lastaan. He huudahtivat: »Oi Maria, totisesti sinä olet tehnyt sangen pahasti.
28 Oi Aaronin sisar, sinun isäsi ei ollut kelvoton mies eikä äitisi huono nainen.»
29 Mutta hän vain osoitti lastaan. He sanoivat: »Kuinka voisimme puhua sellaiselle, joka on vielä kehdossa oleva lapsi?»
30 Poika vastasi: »Totisesti, minä olen Jumalan palvelija. Hän on antanut minulle Kirjan ja Hän on tehnyt minut profeetaksi.
31 Hän antaa minulle siunauksensa missä tahansa olenkin, ja Hän on määrännyt minun tehtäväkseni rukoilemisen ja almut niin kauan kuin elän.
32 (Hän on luonut minut) hyväksi äitiäni kohtaan, eikä Hän ole tehnyt minua kapinalliseksi, onnettomaksi.
33 Rauha ylläni sinä päivänä, jolloin synnyin, sinä päivänä, jolloin kuolen sekä sinä päivänä, jolloin minut herätetään kuolleista.»

Suura 3:48-49a
48 Ja Jumala on opettava hänelle Pyhän kirjan, viisauden, Lain ja Evankeliumin
49 ja lähettävä hänet profeetaksi israelilaisten luo. Hän on sanova heille: »Olen tullut luoksenne tuoden tunnusmerkkejä Herraltanne. Katso, minä muovailen savesta teille linnun muotoisen ja puhallan siihen, ja siitä tulee Jumalan sallimuksesta elävä lintu;

Suura 5:110a

Kun Jumala sanoo: »Oi, Jeesus, Marian poika! Muistatko Minun suosiotani sinua ja äitiäsi kohtaan, kun minä vahvistin (sinua) pyhällä ilmestyksellä; (niin että sinä puhuit) ihmisille sekä kehdossa että vanhempana; kun Minä opetin sinulle Kirjoitukset ja viisauden, joka on Toorassa ja evankeliumissa ja kun sinä (muovailit) savea linnun näköiseksi - minun luvallani, ja sinä puhalsit hengen siihen ja minä sallin sen tulla linnuksi;

Vaikka näillä tarinoilla ei ole pohjaa Raamatussa, niillä on pohja satoja vuosia Jeesuksen ajan jälkeen kirjoitetuissa pseudo-epigrafisissa kirjoituksissa.

Apokryfiset lähteet

Ennen kuin tutkimme näitä lähteitä, on tärkeää todeta, mitä kukaan ei väitä. Kukaan ei väitä, että Koraanin ja kirjoitetun lähteen välillä olisi tapahtunut sanatarkkaa kopiointia missään näistä tapauksista. Sen sijaan väitämme, että syy siihen, miksi nämä kertomukset ovat Koraanissa, on se, että Muhammedille oli suullisesti kerrottu paikallisista legendoista, joiden lähde oli harhaoppisissa, väärennetyissä teksteissä, kuten näissä, joita tarkastelemme tässä artikkelissa. Vaikka legendoja voi olla olemassa suullisessa muodossa monilla kielillä ennen niiden kirjoittamista muistiin millä tahansa kielellä, tässä käsiteltävien tekstien päivämäärät ovat kaikki aikavälillä, joka viittaisi Muhammedin olleen kopioija eikä päinvastoin, ja ne ovat usein satoja vuosia vanhempia kuin hän.

Pseudo-Matteuksen evankeliumi - Luku 20
20 Kolmantena päivänä heidän matkallaan, heidän kävellessään, autuas Maria väsyi auringon liiallisesta kuumuudesta erämaassa. Nähdessään palmun hän sanoi Joosefille: "Anna minun levätä vähän tämän puun varjossa." Niin Joosef kiirehti ja johdatti hänet palmun luo ja käski hänen laskeutua alas eläimestään. Ja kun autuas Maria istui siellä, hän katsoi ylös palmun lehvästöön ja näki sen täynnä hedelmiä ja sanoi Joosefille: "Toivoisin, että olisi mahdollista saada jotain tämän palmun hedelmistä." Ja Joosef sanoi hänelle: "Minä ihmettelen, että sanot näin, kun näet kuinka korkea palmu on; ja että ajattelet syödä sen hedelmiä. Ajattelen enemmän veden puutetta, koska nahkaleilit ovat nyt tyhjät, eikä meillä ole millä virkistää itseämme ja karjaamme."

Silloin Jeesus-lapsi, iloisin kasvoin, äitinsä helmassa leväten, sanoi palmulle: Oi puu, taivuta oksiasi ja virvoita äitiäni hedelmilläsi. Ja heti näiden sanojen kuultuaan palmu taivutti latvansa alas aivan siunatun Marian jalkoihin; ja he poimivat siitä hedelmiä, joilla he kaikki virkistyivät. Ja kun he olivat keränneet kaikki sen hedelmät, se pysyi kumarassa odottaen käskyä nousta Häneltä, joka oli käskenyt sen kumartua. Silloin Jeesus sanoi sille: Nouse, oi palmupuu, ja ole vahva ja ole puideni seuralainen, jotka ovat Isäni paratiisissa; ja avaa juuristasi maan sisään kätketty vesisuoni ja anna vesien virrata, jotta me tulisimme kylläisiksi sinusta. Ja se nousi heti, ja sen juuresta alkoi pulputa lähde, erittäin kirkasta, viileää ja kimaltelevaa vettä. Ja kun he näkivät vesilähteen, he iloitsivat suuresta ilosta ja olivat tyytyväisiä, he itse ja kaikki heidän karjansa ja eläimensä. Sen tähden he kiittivät Jumalaa.

Yllä olevassa tekstissä palmu antaa heille hedelmää ja puun luona näkyy myös puro. Nämä kaksi yksityiskohtaa vastaavat täsmälleen suuran 19:22–27 jakeita – tässä tapauksessa Jeesus oli jo syntynyt, kun Maria etsi turvaa puun alta, kun taas Koraanissa Maria itse asiassa synnytti puun alla. On tietysti mainittava, että Koraanin kertomus Marian lähdöstä erämaahan yksin ja paluusta Jeesus-lapsen kanssa on täysin ristiriidassa evankeliumien kertomuksen kanssa, jonka mukaan Jeesus syntyi Joosefin läsnä ollessa täpötäydessä Betlehemissä (Matt. 2:1–14, Luuk. 2:1–7). Tämä on sellainen asia, jonka jopa Pseudo-Matteuksen evankeliumin väärentäjät tiesivät, mutta jota Muhammed ei selvästikään tiennyt.

Toiseksi, kertomus Jeesuksen puhumisesta kehdosta asti (suura 19:28-33, 5:110) on peräisin arabian-/syyrialaiskielisestä lapsuusevankeliumista, jonka ajatellaan olevan myöhempi kokoomateos Tuomaan lapsuusevankeliumin, Jaakobin protoevankeliumin ja jo käsitellyn Pseudo-Matteuksen evankeliumin elementeistä.

Siinä Jeesus puhuu kehdosta asti, täsmälleen kuten suurassa 19:29 ja 5:110 kuvataan:

Arabialainen lapsuusevankeliumi
1 Seuraavan löydämme ylimmäisen papin Joosefin kirjasta, joka eli Kristuksen aikana. Jotkut sanovat hänen olevan Kaifas. Hän on sanonut Jeesuksen puhuneen, ja todellakin, maatessaan kehdossaan, sanoneen äidilleen Marialle: "Minä olen Jeesus, Jumalan Poika, Logos, jonka sinä synnytit, niin kuin enkeli Gabriel sinulle ilmoitti; ja Isäni on lähettänyt minut maailman pelastukseksi."

Lopuksi, Koraanin kertomus Jeesuksesta, joka loi savilintuja ja herätti ne eloon (suura 3:48-49, 5:110), on peräisin suoraan edellä mainitusta Tuomaan lapsuusevankeliumista, joka eri teksti kuin paremmin tunnettu Tuomaan evankeliumi – joka myös on gnostilainen apokryfiteksti – ja jonka uskotaan olevan peräisin 100-luvun lopulta.

Siinä kerrotaan tarina Jeesuksesta, joka muovaili lintuja savesta ja antoi niille elämän, aivan kuten hän tekee Koraanissa:

Tuomaan lapsuusevankeliumi

1 Tämä pieni Jeesus-lapsi leikki viisivuotiaana puron kahlaamopaikalla. Hän kokosi siellä virtaavat vedet lammikkoihin ja puhdisti ne heti ja käski niitä pelkästään sanallaan.

2 Ja tehtyään pehmeää savea hän muovasi siitä kaksitoista varpusta. Ja oli sapatti, kun hän teki nämä asiat (tai teki ne). Ja siellä oli myös monia muita pieniä lapsia, jotka leikkivät hänen kanssaan.

3 Ja eräs juutalainen, nähdessään, mitä Jeesus teki leikkiessään sapatinpäivänä, lähti heti pois ja kertoi isälleen Joosefille: "Katso, lapsesi on puron luona, ja hän on ottanut savea ja muovannut kaksitoista pientä lintua ja saastuttanut sapatinpäivän."

4 Ja Joosef tuli paikkaan ja näki sen ja huusi hänelle sanoen: "Miksi teet näitä sapattina, joita ei ole lupa tehdä?" Mutta Jeesus taputti käsiään yhteen ja huusi varpusille ja sanoi niille: "Menkää!" Ja varpuset lähtivät lentoon ja menivät pois siristellen.

5 Ja kun juutalaiset näkivät sen, he hämmästyivät ja menivät pois ja kertoivat päämiehilleen, mitä he olivat nähneet Jeesuksen tekevän.

Yllä olevat lainaukset osoittavat, että Koraaniin päässeet Jeesuksen lapsuudesta kertovat epäraamatulliset kertomukset juontavat juurensa pseudo-epigrafisisiin kirjoituksiin, jotka on väärennetty kauan ennen niiden kirjoittamista kuolleiden ihmisten nimiin. Näitä kirjoituksia ei ole koskaan hyväksytty minkään kristillisen valtavirran ryhmän toimesta arvovaltaisiksi tai inspiroiduiksi kirjoituksiksi. Nämä kirjoitukset sisältävät myös asioita, jotka muslimit hylkäävät, ja opettavat Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan Poika, mikä tarkoittaa, että ne eivät todellakaan tarjoa todisteita aidosta "muslimi-Jeesuksesta".

Lisäksi tiedetään, miksi nämä lapsuusevankeliumit kirjoitettiin. Neljä evankeliumia, jotka kristityt ovat hyväksyneet, eivät kerro lähes mitään Jeesuksen Kristuksen elämästä syntymästään 12 vuoden ikään asti. Ainoa raamatullinen kertomus Jeesuksen lapsuudesta löytyy Luukkaan evankeliumista (Luuk. 2:41-52). Siksi ihmiset, jotka halusivat täyttää nämä aukot Jeesuksen elämäntarinassa, loivat näitä teoksia käyttäen sellaisten ihmisten nimiä, joita he eivät olleet koskaan tavanneet, opettaakseen mitä tahansa outoa oppia he sitten halusivatkaan opettaa.

Tässä erityisesti korostetut tarinat ovat yrityksiä saada Jeesus-lapsi näyttämään vähemmän ihmiseltä, mikä on ristiriidassa paitsi islamin sanoman myös Raamatun todistuksen kanssa, jonka mukaan Jeesus "varttui viisaudessa, iässä ja armossa" (Luuk. 2:52) ja kasvoi normaalina lapsena. Odotettuaan edelläkävijää, Johannes Kastajaa, julistamaan Jumalan valtakuntaa (Matt. 3:1-3 jne.), Jeesus aloitti palvelutyönsä noin 30-vuotiaana (Luuk. 3:23), ja silloin hän alkoi tehdä ihmeitä (Joh. 2:11). Siksi Hänen vanhempansa ovat yllättyneitä hänen käytöksestään Luukkaan 2:40-52 - kertomuksessa, missä ei olisi mitään järkeä, jos Jeesus olisi lapsena kävellyt ympäri Nasaretia ihmeitä tehden. Myöskään kohdissa, kuten Matteus 13:54-57 ja Markus 6:1-4, ei olisi järkeä, jos Jeesus olisi ollut tunnettu ihmeidentekijänä ennen palvelutyötään.

Johtopäätös

Sen sijaan, että Muhammed olisi vahvistanut evankeliumin, kuten hän väitti (suura 3:3-4, 5:46-47, 5:68 jne.), hän ei toistanut mitään, mitä Jeesus todellisuudessa opetti, vaan toisti Jeesusta Kristusta koskevia taruja, jotka levisivät hänen asuinalueellaan 7. vuosisadan Arabiassa.

1. jälkiteksti - Maria temppelissä

Koraani mainitsee myös Marian asuvan Jerusalemin temppelissä ja saavan siellä ihmeellisesti ruokaa:

Suura 3:37

Niin vastaanotti hänen Herransa hänet (Marian) suosiollisesti ja antoi hänen kasvaa ihanasti, uskoen hänet Sakarian huostaan; ja joka kerta kun Sakaria astui hänen luokseen pyhäkköön, havaitsi hän ruokaa hänen edessään ja sanoi: »Maria, mistä tämä tulee sinulle?» Hän vastasi: »Se tulee Jumalalta; Jumala huolehtii kenestä tahtoo, määrää panematta».

Tämä on peräisin varhaisesta apokryfitekstistä, jota kutsutaan Jaakobin protoevankeliumiksi, jossa Maria asuu temppelissä, pappi Sakarias hoitaa häntä ja enkelit ruokkivat häntä:

Jaakobin protoevankeliumi 8:1-3

1 Ja hänen vanhempansa istuutuivat ihmetellen ja ylistäen Herraa Jumalaa, koska lapsi ei ollut kääntynyt takaperin. Ja Maria oli Herran temppelissä kuin kyyhkynen, jota elätetään ja hän sai ruokaa enkelin kädestä.

2 Ja kun hän oli kaksitoista vuotta vanha, papit kokoontuivat sanoen: ’Katso, Mariasta on tullut kaksitoista vuotta vanha Herran temppelissä. Mitä me siis teemme hänelle, ettei hän saastuta Herran pyhäkköä?’ Ja he sanoivat ylipapille: ’Sinä vastaat Herran alttarista. Mene sinne ja rukoile häneen liittyen, ja mitä tahansa Herra sinulle paljastaa, se tehkäämme.’

3 Ja ylipappi otti alttarivaatteen kahdellatoista kellolla ja meni pyhistä pyhimpään ja rukoili häneen liittyen. Ja katso, Herran enkeli ilmestyi sanoen hänelle: ’Sakarias, Sakarias, mene ja kokoa yhteen ne kansasta, jotka ovat ilman vaimoa, ja tuokoon jokainen mies sauvan, ja kenelle Herra näyttää merkin, hänen vaimonsa hän tulee olemaan. Ja sanansaattajat menivät läpi kaiken Juudean maaseudun ja Herran torvi soi ja kaikki miehet juoksivat sinne.

Jaakobin protoevankeliumi 13:2
Ja Joosef nousi säkkivaatteesta ja kutsui Marian ja sanoi hänelle: ’Oi sinä, josta Jumala piti huolta, miksi olet tehnyt tämän? Sinä olet unohtanut Herran, sinun Jumalasi. Miksi olet nöyryyttänyt sielusi, sinä, jota ruokittiin pyhistä pyhimmässä ja otit vastaan ruokaa enkelin kädestä?’

Jaakobin protoevankeliumi 15:3
Ja pappi sanoi: ’Maria, miksi olet tehnyt tämän, ja miksi olet nöyryyttänyt sielusi ja unohtanut Herran, sinun Jumalasi, sinä, jota ruokittiin pyhistä pyhimmässä ja sait ruokaa enkelin kädestä ja kuulit virret ja tanssit Herran edessä, miksi olet tehnyt tämän?’

Syvempää pohdintaa Jaakobin protoevankeliumista - yhdestä kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista väärennöksistä - löytyy tästä artikkelista.

Tämä kirjoitus on (muutomia pieniä muokkauksia lukuunottamatta) käännetty tästä artikkelista.